Tanskan keskuspankin joulun alla julkaisemien lukujen perusteella Tanskan valtionvelka on pienentynyt marraskuun loppuun mennessä 317 miljardiin kruunuun eli noin 43 miljardiin euroon.
Vuoden 2020 lopussa velkaa oli vielä 536 miljardia kruunua ja vuoden 2021 lopussa 438 miljardia kruunua. Velan määrä on vähentynyt viime vuoden aikana noin viidenneksellä ja tämän vuoden aikana noin neljänneksellä.
Tanskan keskuspankki tiedotti jo tämän vuoden helmikuussa velkaantumisen olevan alimmillaan sitten vuoden 2009. Vuonna 2020 tapahtunutta kovaa yli 100 miljardin kruunun velkaantumista selitettiin luonnollisesti koronaviruspandemialla. Kurssi kuitenkin käännettiin nopeasti.
Velkaa on siis lyhennetty Tanskassa kahden viimeisen vuoden aikana keskimäärin yli 100 miljardilla kruunulla eli yli 13 miljardilla eurolla vuodessa – sodasta ja koronapandemian jälkivaikutuksista huolimatta.
Juuri joulun alla julkaistussa valtion lainanottoa koskevassa Tanskan keskuspankin raportissa todetaankin, että vuoteen 2023 lähdetään vahvoista asemista.
– Terve julkinen talous, vaihtotaseen ylijäämä ja vahvat työmarkkinat auttavat varmistamaan, että Tanskalla on tukeva talous, joka kestää mahdollisen kasvun hidastumisen, tästä löytyvässä raportissa todetaan.
Tanskan keskuspankki toteaa ylijäämäisten budjettien vähentäneen valtionvelkaa vuodesta 2020 ja huomauttaa sen olevan Euroopan pienimpiä.
– Terve julkinen talous ja matala velka ovat auttaneet Tanskaa säilyttämään korkeimman (AAA) luottoluokituksen ja vakaat näkymät.
Tanskan keskuskauppakamarin ekonomisti Kristian Skriver selittää tanskalaismediassa laajasti siteeratussa haastattelussaan lukuja ennen kaikkea vahvalla työllisyystilanteella.
– Matala velkaantuminen merkitsee, että Tanskan talous on moni muita maita paremmin valmistautunut edessä olevaan vastatuuleen, Skriver myös toteaa tästä Berlingske-lehdestä löytyvässä jutussa.
Suomi aivan eri maata
Suomessa velkaantuminen ja valtiontalous ovat eri tolalla kuin Tanskassa.
Meillä velkaa otetaan vertailun vuoksi tänä vuonna lisää arviolta noin 12,7 miljardia euroa. Vuonna 2021 uutta velkaa otettiin noin 3,7 miljardia euroa. Kaikkiaan velkavuorta tullaan tällä hallituskaudella kasvattamaan arviolta noin 40 miljardilla eurolla.
Kokonaisuudessaan valtionvelkaa oli valtiovarainministeriö joulun alla julkaiseman riskikatsauksen mukaan jo lokakuussa lähes 139 miljardia euroa.
Kasvava velkataakka merkitsee etenkin korkojen nousun myötä paisuvia korkomenoja. Valtiovarainministeriön syksyn 2022 ennusteen mukaan valtion korkomenot nousevat vuonna 2026 2,3 miljardiin euroon vuodessa.
Synkempiäkin ennusteita on kuitenkin esitetty.
EK:n johtaja, taloustieteilijä Sami Pakarinen huomautti jo lokakuussa, että hänen mukaansa varsin maltillisella koko lainakannan 2,4 prosentin korkoennusteella korkomenoihin palasi 2026 jo neljä miljardia euroa vuodessa.
Nationalbankens og @DSTdk's statistik for Finansielle konti (sektorfordelt opgørelse af beholdning og ændringer i finansiel formue og gæld) indeholder nu også data for 3. kvartal 2022.
Du kan finde tallene i statistikbanken: https://t.co/97Nvyl707Q #FinansStat #dkfinans pic.twitter.com/hkGujC85Oa
— Danmarks Nationalbank (@nationalbanken) December 23, 2022
Varsin maltillisillakin oletuksilla valtion velan korkokuluissa nousee seinä pystyyn. Vuonna 2026 korkokulut olisivat jo 4 mrd. euroa 2,4 % keskimääräisellä korolla koko lainakannalle. Etenkin lainakannan kasvu vauhdittaa korkomenoja. 1/5 pic.twitter.com/O3jhfLO2uR
— Sami Pakarinen (@SaPakarinen) October 22, 2022
