Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) johtaja Sami Pakarinen on julkaissut esimerkkilaskelman valtion velasta ja korkomenoista vuoteen 2030 asti.
Vuonna 2030 korkomenot olisivat laskelman mukaan jo seitsemän miljardia euroa, jos keskikorko olisi 3,5 prosenttia ja valtion lainakanta 200 miljardia euroa.
Pakarinen on huolissaan kehityksestä.
– Seinä nousee pystyyn. Ei ihme, että suomalaiset ovat hyvin huolissaan valtion velkaantumisesta. Syystäkin, Pakarinen tviittaa.
Ilta-Sanomien Taloustutkimuksella teetetyn kyselyn mukaan 81 prosenttia suomalaisista haluaa seuraavan hallituksen puuttuvan valtion velkaantumisen. Valtion velkaantuminen on ollut nopeaa varsinkin nykyisen hallituskauden aikana ja kaikkiaan valtionvelka on arvioiden mukaan tämän hallituskauden aikana kasvanut 40 miljardilla eurolla.
Kasvava velkataakka merkitsee etenkin korkojen nousun myötä paisuvia korkomenoja. Valtiovarainministeriön syksyn 2022 ennusteen mukaan valtion korkomenot nousevat vuonna 2026 2,3 miljardiin euroon vuodessa. Pakarinen on varoitellut velkaantumisen myötä kasvavista korkomenoista aiemminkin. Lokakuussa hän varoitti korkomenojen nousevan nousevan neljään miljardiin euroon jo vuoteen 2026 mennessä.
Esimerkkilaskelma valtion velan korkomenoista vuoteen 2030. Vuonna 2030 korkomenot olisivat jo 7 mrd. euroa, jos keskikorko olisi 3,5 % ja valtion lainakanta 200 mrd. euroa. Seinä nousee pystyyn. Ei ihme, että suomalaiset ovat hyvin huolissaan valtion velkaantumisesta. Syystäkin. pic.twitter.com/XmuliDckrr
— Sami Pakarinen (@SaPakarinen) December 28, 2022