Hallituspuolueiden puheenjohtajaviisikko poistumassa syksyn 2020 budjettiriihestä. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Raju ennuste velasta – ”Kertoivat, että tämän hallituksen velka on nolla- tai jopa miinuskorkoista”

Valtionvelan korkomenot voivat arvion mukaan olla 2030 jo seitsemän miljardia euroa.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun rahoituksen professori Vesa Puttonen muistuttaa, miten velasta on tällä hallituskaudella aiemmin puhuttu.

– Eräät päättäjät taannoin kertoivat, että tämän hallituksen aikana otettu velka on nolla- tai jopa miinuskorkoista. Ja että vain vasemmistoliitto ymmärtää, mitä velka on, Puttonen toteaa Twitterissä.

Hän jatkaa, että ”nyt se alkaa valkenemaan itse kullekin”.

Vasemmistoliiton  eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo antoi viime vuoden syyskuussa ymmärtää, että vain vasemmistoliitossa tajutaan hänen mukaansa, mitä velka kokonaisuudessaan on.

– Olisi tärkeää, että muutkin kuin vasemmistoliiton kannattajat ymmärtäisivät kokonaisuuden – velkaan keskittymällä Suomessa on tehty pahaa jälkeä (ja paljon lisää velkaa!), kun ihmisiä on syrjäytetty rakennetyöttömyystilastoon ja tulevaisuuteen jätetty investoimatta, Saramo kirjoitti Twitterissä.

Tämän vuoden toukokuussa Saramo huomautti, että nykyhallituksen aikana otettu velka on jatkossakin nolla- tai jopa miinuskorkoista, koska Suomen valtion velan korko on kiinteää.

Vesa Puttonen viittaa EK:n johtaja, ekonomisti Sami Pakarisen jakamaan alla näkyvään kuvaan valtiovelan korkojen kehityksestä.

Esimerkkilaskelmassa korkomenot olisivat 3,5 prosentin keskikorolla vuonna 2030 jo peräti seitsemän miljardia euroa. Pakarinen on aiemmin laskenut, että hänen mukaansa  maltillisella koko lainakannan 2,4 prosentin keskikorolla korkomenot olisivat vuonna 2026 neljä miljardia euroa vuodessa. Valtiovarainministeriön tämän syksyn ennuste on tätä kesympi, mutta menot nousevat silti koviksi. Ministeriön mukaan valtion korkomenot kiipeävät vuonna 2026 2,3 miljardiin euroon vuodessa.

–  Seinä nousee pystyyn. Ei ihme, että suomalaiset ovat hyvin huolissaan valtion velkaantumisesta. Syystäkin, Pakarinen kommentoi.

Ilta-Sanomien Taloustutkimuksella teettämän eilen julkaistun kyselyn mukaan peräti 81 prosenttia suomalaisista haluaa, että seuraava hallitus puuttuu valtion kovaan velkaantumiseen.

Samanlaista viestiä tuli myös esimerkiksi joulukuun puolivälissä julkaistusta Kantar Publicin yhdeksän maan selvityksestä. Helsingin Sanomien mukaan suomalaiset ovat kyselyn perusteella muihin verrattuna innokkaita leikkaamaan.

Peräti 57 prosenttia vastaajista katsoi kyselyssä, että valtiontalous hyötyisi eniten leikkauksista. 19 prosenttia vastaajista taas pitäisi menot ennallaan. Vain seitsemän prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että menojen lisäämisestä olisi eniten hyötyä.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Opi sukeltamaan, ajattele kuin valkohai!

Suositut sukelluskurssit kokeneiden ammattilaisten johdolla. Verkkokaupassamme voit räätälöidä itsellesi sopivan paketin.
Tarjous

MUISTA LOGO!

Oy Sarin sukellus Ab
Roihupellon maauimala, Niinistö

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)