– Euroopan poliittinen rakenne ei tue sitä ajatusta, että Nato-kansanäänestys olisi välttämätön yleisen asevelvollisuuden oloissa. Ei ole olemassa maantieteellistä tai hallinnollista Nato-nimistä yksikköä, jonka puolustamiseen siihen liittyvät valtiot ryhmittäytyisivät ja lopettaisivat oman maan puolustamisen. Jos Suomi liittyisi Natoon, sen asevelvolliset puolustaisivat edelleen Suomea, ja Nato tukisi heitä siinä, valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka kirjoittaa Etelä-Suomen Sanomien kolumnissaan.
Kirjoitus on julkaistu myös Tarkan kotisivuilla.
Tarkan mielestä historiallinen tieto ei viittaa siihen, että oman alueen puolustusta ulkovallan kanssa koskeva sopimus pitäisi alistaa kansanäänestykseen.
Hän nostaa esimerkiksi sen, kuinka presidentti J.K Paasikivi ei vaatinut vuonna 1948 kansanäänestystä YYA-sopimuksesta, vaikka Suomi sitoutuikin siinä puolustamaan aluettaan ja Neuvostoliittoa yhdessä sopimuskumppaninsa kanssa.
Jukka Tarkka luonnehtii YYA-sopimusta ”kansan ja eduskunnan aidon tahdon vastaiseksi”, mutta muistuttaa, kuinka sitä on sittemmin ylistetty ja arvioitu viisaaksi ratkaisuksi ajan oloissa.
– Natoon liittymissopimus olisi järkevä ja hyödyllinen, vaikka kansan suurikin osa vastustaisi sitä päätöksen hetkellä, Tarkka kirjoittaa.
Hänen mukaansa päätöksen demokraattisuus on taattu, kun kansan valitsema presidentti valmistelee sen eduskunnan luottamusta nauttivan hallituksen kanssa ja kansaäänestyksellä valitut kansanedustajat ratkaisevat asian.
Jukka Tarkka ruotii kirjoituksessaan Janne Riiheläisen tuoretta # TURPO – Turvallisuuspolitiikan tunteet ja järki -kirjaa. Hän korostaa siihen viitaten, että on älytöntä järjestää äänestys päätöksestä, jonka kaikkia perusteita äänestäjä ei voi tietää
– Turvallisuuspolitiikan johto saa monelta taholta jatkuvasti tiedustelutietoa liittoutumisen vivahteista ja vaikutuksista. Jos tällaiset tiedot vuotavat julkisuuteen, tiedustelukanavat tukkeutuvat ja Suomi jää pimentoon. Tiedon sisältö paljastaisi lähes aina sen lähteen, vaikka sitä ei nimettäisi. Siksi osa Nato-asiaan vaikuttavasta tiedosta on pidettävä salassa, Tarkka toteaa.
