Työeläkeyhtiö Ilmariseen tulleiden työkyvyttömyyseläkehakemusten määrä kasvoi viime vuonna viisi prosenttia edellisvuodesta. Kaikkiaan hakemuksia tuli Ilmarisen tiedotteen mukaan yli 11 000.
Hakemusmäärä kasvoi Ilmarisessa eniten nuorimpien ja iäkkäimpien hakijoiden ikäryhmissä. Alle 35-vuotiaiden ikäryhmässä hakemusmäärät kasvoivat erityisesti mielenterveyden sairauksien ryhmässä. Yli 60-vuotiailla taustalla oli useimmiten tuki- ja liikuntaelinsairaus.
– Kaksi edellistä vuotta hakemukset vähenivät. Nyt näyttää siltä, että hakemusmäärissä on palattu takaisin korona-aikaa edeltävälle tasolle. Pitkittyneen koronataudin vuoksi työkyvyttömyyseläkettä on haettu meiltä vain vähän, Ilmarisen työkykyjohtaja Kristiina Halonen sanoo tiedotteessa.
Uusia työkyvyttömyyseläkkeitä myönnettiin noin 5 700, mikä on viisi prosenttia edellisvuotta enemmän. Yleisimmät syyt olivat mielenterveyden häiriöt ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet.
Mielenterveyden häiriöt ovat olleet jo vuodesta 2019 alkaen suurin diagnoosiryhmä Ilmarisessa myönnetyissä työkyvyttömyyseläkkeissä. Erityisesti nuorten mielenterveysperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet ovat lisääntyneet huolestuttavasti.
– Masennus on ylivoimaisesti suurin yksittäinen syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Mielenterveyssyiden vuoksi eläköidytään keskimäärin nuorempana, ja myös paluu työelämään on muihin sairausryhmiin verrattuna haasteellisempaa, Halonen kuvailee.
Osatyökyvyttömyyseläkkeiden osuus on viime vuosina kasvanut jatkuvasti. Noin 15 prosenttia työkyvyttömyyseläkkeistä myönnettiin osatyökyvyttömyyseläkkeinä, ja päätösten määrä kasvoi noin 10 prosenttia edellisvuodesta. Osatyökyvyttömyyseläke antaa mahdollisuuden jatkaa työskentelyä työkyvyn heikkenemisestä huolimatta. Sen rinnalla tehty työ kartuttaa myös lisää eläkettä.
Työkyvyttömyyseläkkeen saa useimmiten yli 60-vuotias
Myönteisen päätöksen uuteen työkyvyttömyyseläkehakemukseen sai Ilmarisessa noin 62 prosenttia hakijoista. Yli 60-vuotiaista myönteisen päätöksen sai lähes 85 prosenttia hakijoista. Heillä työkykyä arvioidaan suhteessa omaan, viimeisimpään työhön, kun taas nuoremmilla työkykyä arvioidaan kaikkiin niihin töihin, joita häneltä voidaan kohtuudella edellyttää.
Työkyvyttömyyseläkettä Ilmarisesta hakeneista noin 38 prosenttia sai kielteisen päätöksen. Useimmiten kielteinen päätös annettiin mielenterveyden häiriöiden perusteella haettuihin työkyvyttömyyseläkkeisiin. Masennuksen osuus oli näistä kielteisistä päätöksistä yli puolet. Kielteisen päätöksen perusteena oli useimmiten se, että hakijan sairaus ei ollut niin vaikea-asteinen, että eläke olisi voitu työeläkelain perusteella myöntää.
Uusia ammatillisen kuntoutuksen hakemuksia tuli Ilmariseen noin 3 000, mikä oli 13 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Oikeus kuntoutukseen myönnettiin Ilmarisessa keskimäärin joka toiselle hakijalle. Tuki- ja liikuntaelinsairauksissa myönteinen päätös annettiin noin 60 prosentille hakijoista ja mielenterveyden häiriöissä noin 40 prosentille hakijoista.
Ammatillisen kuntoutuksen läpikäyneistä noin 80 prosenttia palasi takaisin joko työhön tai työnhakijaksi. Parhaiten kuntoutus onnistui silloin, kun taustalla oli tuki- ja liikuntaelinsairaus ja kun henkilö oli työsuhteessa kuntoutusta hakiessaan.
