Sosiaali- ja terveysministeriön linjauksen mukaan kaikilla aikuisilla on mahdollisuus saada neljäs koronarokotusannos lääkärin arvioinnin perusteella. THL:n ylilääkäri ja KRAR:in eli kansallisen rokoteasiantuntijaryhmän sihteerin Hanna Nohynekin mukaan STM ja THL ovat samanmielisiä asian suhteen.
Nohynek kuitenkin muistuttaa, että koronarokotusta ei saada samalla tavalla kuin influenssarokotusta, koska se ei ole saatavilla vapaassa kaupassa.
– STM:n mukaan uuden linjauksen tarkoituksena on suojella kansalaisia lievemmiltäkin koronatartunnoilta ja antaa epäsuoraa suojaa riskiryhmiin kuuluville. Kansallisen koronarokotusstrategian mukaan tärkeintä on ollut suojata väestöä koronan vakavilta tautimuodoilta. nykyisilläkin rokotteilla voidaan suojata myös tartunnoilta, mutta suojateho on matala ja kestoltaan muutamia kuukausia, Nohynek sanoo Verkkouutisille
THL:n mukaan erityissyistä lisäannoksia voidaan antaa jo nyt.
Helsingin yliopiston virologian professori Kalle Saksela kritisoi Verkkouutisille koronan ympärillä käytävää keskustelua. Sakselan mukaan sama vaiva on leimannut keskustelua läpi koronan. Hän sanoo, että erilaisia mielipiteitä on esitetty ahkerasti ja THL:n on väitetty punovan jopa salajuonia suomalaisten päänmenoksi.
– Keskustelu on ollut turhan mustavalkoista.
Esimerkeiksi Saksela nostaa keskustelun koronarokotusten ympärillä ja hybridisuojan.
– Ehkä koko hybridisuoja-termiä ei pitäisi edes käyttää, kun asiasta kinastelevat tuntuvat tarkoittavan sillä eri asioita. Ei ole kahta sanaa siitä, että tehosterokottaminen on ensisijainen tapa pitää yllä väestön immuniteettia. Toisaalta ei ole syytä epäillä, ettei sairastettu tauti toimisi immuunijärjestelmän kannalta samankaltaisesti ja voisi mahdollisesti tuottaa jonkinlaista hybridisuojaksi kutsuttua lisävaikutusta.
Supervastustuskykyä ei hybridisuoja tuo.
Saksela tuo esille sen, että eri kohderyhmien tehosterokottamisen jaksotusta rokottamisessa tulee ottaa huomioon moni asia.
– Voidaan olla huolestuneita siitä, mitä käy, jos ihmisiä rokotetaan liikaa. Siitä on esitetty ihan perusteltujakin kannanottoja. Toistaiseksi siitä ei ole kuitenkaan ilmaantunut perusteltua huolta. Lisärokotus antaa väliaikaisen lisäresistenssin tartunnoille ja hieman tehostaa suojaa vakavaa tautia kohtaan. Vaikutus on kuitenkin aika pieni ja jätän minua parempien asiantuntijoiden arvioitavaksi koska ja kenelle annettuna se on kustannustehokasta, Saksela sanoo.
Samaan aikaan professori muistuttaa, että päätöksentekijöiden vaakakupissa painaa terveydenhuollon hankala tilanne.
– Meillä on terveydenhuollon kriisi ja tekeviä käsiä tarvittaisiin moneen asiaan.
Mikä on rokotteiden tulevaisuus?
KRAR ja THL seuraavat rokotteiden tehoa ja turvallisuutta, ja tekevät tarvittaessa muutoksia strategiaan. Rokotusohjelmaa saatetaan päivittää alkuvuoden aikana, jos sille on tarvetta suomalaisen ja muualta kerääntyvän tiedon valossa.
– Paljon riippuu siitä, miten epidemia kehittyy ja mitä uudet variantit tuovat muassaan. On esitetty sellaisia näkemyksiä, että rokote pitäisi antaa riskiryhmille kaksi kertaa vuodessa. Tarvitaanko sitä jatkossakin, niin tarkastelemme sitä siinä valossa, mitä väestön immuniteetti, tautitilanne ja varianttien kehittyminen meille kertovat, Hanna Nohynek sanoo.
Rokotteet tarjoavat hyvän suojan vakavia tartuntoja vastaan. Ne kuitenkin ehkäisevät tartuntoja vain osittain. Mikä on rokotteiden mahdollinen tulevaisuus?
– Varmaan on sellaisiakin tahoja, jotka ovat pohtineet, että onko rokottamisessa järkeä. Kun yhä uusia immuunisuojaa kiertäviä variantteja ilmaantuu koko ajan ja ihmisten perussuoja vakavaa tautia kohtaan on aika hyvä, Kalle Saksela sanoo.
Nohynekin mielestä keskustelua aiheen ympärillä on hyvä käydä. Hän muistuttaa, että rokotteet estävät noin tartunnoista viidenneksestä puoleen, mutta niiden suojateho kestää vain muutaman kuukauden.
– Jos rokottamisella pyritään suojaamaan ensisijaisesti vakavalta taudilta ja silloin voi olla niin, että nuorille ihmisille riittää nyt toistaiseksi annetut kolme annosta.
Nohynek toteaa, että rokotussuositusten kannalta olisi täysin eri asia, jos esimerkiksi Kalle Sakselan työryhmän kehittämä suihkeena otettava rokote ehkäisi tulevaisuudessa infektioiden tarttumista nykyisiä rokotteita paremmin. Toistaiseksi tutkimukset ovat edenneet eläinkokeisiin, joista on tullut varsin hyviä tuloksia. Myös Kiinassa on valmisteilla aerosolipohjainen rokote, jonka toivotaan ehkäisevän tartuntojen pistettäviä rokotteita paremmin.
– Me emme vielä ole juuri siellä, mutta nämä ovat kysymyksiä, joita työstämme, Nohynek sanoo.
