Suomessa meneillään olevissa työehtosopimusneuvotteluissa Saksan IG Metallin neuvottelutulos on saanut osakseen paljon huomiota.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Antti Kauhasen mielestä on kuitenkin huomattava, että jos talouden kehitys osoittautuu ennakoitua huonommaksi, joustavat palkat Saksassa myös alaspäin. Suomessa näin ei käy.
– Useissa puheenvuoroissa Suomen työehtosopimusneuvotteluissa on vedottu ”Saksan korotuksiin”, hän kirjoittaa Etla-kolumnissaan.
Kauhasen mielestä on kaksi syytä, minkä takia IG Metallin sopimuskorotusten ei voi sellaisenaan ajatella kuvaavan ”Saksan korotuksia ”.
– Ensinnäkin Saksassa työehtosopimusten kattavuus on vain noin 43 prosenttia, ja teollisuudessakin työehtosopimusten kattavuus on vain 44 prosenttia. Valtaosalle palkansaajista työehdot eivät siis määräydy työehtosopimuspöydissä.
Hän viittaa tutkimuksiin, joiden mukaan ansiokehitys on erkaantunut selkeästi eri toimialojen välillä 20 viime vuoden aikana. Ansiot ovat kasvaneet esimerkiksi metalliteollisuudessa huomattavasti nopeammin kuin kaupan alalla. Myös teollisuusalojen sisällä sopimuskorotuksissa on vaihtelua.
– Toiseksi Saksassa toteutunut palkkakehitys voi ylittää – tai alittaa sopimuskorotukset. Suomessa toteutunut palkkakehitys ylittää sopimuskorotukset, eli niin sanotut palkkaliukumat ovat positiivisia. Saksassa vuosina 2000–2021 toteutunut ansiokehitys on alittanut sopimuskorotukset kahdeksana vuotena.
Kauhasen mukaan eräs keskeinen syy sille, miksi toteutunut ansiokehitys voi alittaa sopimuskorotukset, piilee avaamislausekkeissa.
– Avaamislausekkeiden perusteella tietyistä työehdoista voidaan sopia yrityksissä toisin kuin sopimuksessa on määrätty. Vuonna 2015 avaamislausekkeita käytti Saksassa noin viidennes yrityksistä.
Hän muistuttaa, että monissa tapauksissa avaamislausekkeen käyttö on rajoitettu tilanteisiin, joissa sovituista työehdoista poikkeaminen auttaisi vakavissa taloudellisissa vaikeuksissa olevia yrityksiä välttämään konkurssin tai turvaamaan työpaikkoja.
Avaamislausekkeen käytöllä voi olla myös laajempia ja yleisempiä perusteita, kuten yrityksen kilpailukyvyn parantaminen. Tällaiset perusteet ovat viime vuosina yleistyneet.
– Suomen kilpailukyvyn kannalta olennaista on kilpailijamaiden toteutuva ansiokehitys. Tämän vuoden ansiokehitystä Saksassa ei voida täysin ennustaa sopimuskorotusten perusteella.
– Jos talouden kehitys osoittautuu ennakoitua huonommaksi, joustavat palkat alaspäin Saksassa. Suomessa näin ei käy.
