Ikääntyvän väestön kasvava sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve, yhä vaikeampi valtakunnallinen pula ammattitaitoisesta henkilöstöstä ja koronavuosien aikana syntynyt hoito- ja palveluvelka vaikeuttavat yhdessä uusien hyvinvointialueiden kykyä järjestää oikea-aikaiset sote-palvelut asukkailleen, käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n tuoreesta hyvinvointialueiden arvioista.
– Toimintansa aloittavien hyvinvointialueiden haasteet ovat olleet nähtävissä jo varsin pitkään. Ainoastaan koronapandemian voi sanoa tulleen kolme vuotta sitten yllätyksenä, toteaa THL:n arviointijohtaja Nina Knape sote-palvelujärjestelmän ongelmista.
Henkilöstöpulasta aiheutuvat ongelmat perus- ja erityistason palveluissa sekä niiden yhteensovittamisessa ovat johtaneet lähes kaikilla hyvinvointialueilla hoito- ja palveluviiveisiin sekä epätarkoituksenmukaiseen palvelujen käyttöön.
Päivystykset ovat ruuhkautuneet monin paikoin osasto- ja jatkohoitopaikkoja jonottavista potilaista. Ympärivuorokautisen hoivan paikkoja on jouduttu sulkemaan ja pääsy kotihoitoon sekä asumispalveluihin on vaikeutunut.
Kasvaneisiin lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin ongelmiin vastaamista on vaikeuttanut pitkään jatkunut valtakunnallinen psykologi- ja psykiatripula.
Uusia hyvinvointialueita työllistävät edelleen henkilöstön kiristyneet mitoitusvaatimukset muun muassa lastensuojelussa ja ikääntyneiden ympärivuorokautisessa hoivassa sekä perusterveydenhuollon hoitotakuun vaiheittainen tiukentuminen.
Ongelmat henkilöstön saatavuudessa ja riittävyydessä sekä hyvinvointialueiden kiristyvä talous tulevina vuosina kirittävät alueita kehittämään toimintakäytäntöjään ja sähköisiä palvelujaan.
THL:n mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vuoden alusta vastanneiden hyvinvointialueiden lähtötilanteet poikkeavat toisistaan paljon.
– Hyvinvointialueilla, joilla oli ennen uudistusta useita palvelujen järjestäjiä, keskityttiin syksyn 2022 aikana ensisijaisesti turvallisen siirtymän kannalta välttämättömiin tehtäviin ja turvaamaan häiriötön palvelutuotanto olemassa olevalla palveluverkolla, THL kertoo.
Sen sijaan hyvinvointialueilla, joilla palveluilla oli jo aikaisemmin ollut maakunnallinen järjestäjä, on palvelujen yhdenvertaista saatavuutta ja palvelujen yhteensovittamista sujuviksi palveluketjuiksi kehitetty jo pidempään.
– Palveluverkkoja on kehitetty, asiakas- ja potilastietojärjestelmiä sekä palveluja ja niiden myöntämiskriteereitä on yhtenäistetty. Näillä alueilla on myös henkilöstön palkkoja jo yhtenäistetty.
THL:n mukaan väestön palvelutarpeiden kasvaessa hyvinvointialueiden lähivuosien yhteisenä ongelmana on toiminnan ja talouden yhteensovittaminen. Investointimahdollisuudet alueilla vaihtelevat. Osassa maata äskettäin toteutetut merkittävät sairaalainvestoinnit rajoittavat tulevien vuosien investointimahdollisuuksia ja lainanottovaltuutta.
