Eduskunnan puolustusvaliokunta antoi tänään lausuntonsa kansalaisaloitteesta koskien Suomen irtaantumista jalkaväkimiinakiellosta sekä jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron sallimisesta.
Valiokunta keskittyi arvioimaan Ottawan sopimuksen merkitystä Suomen puolustuskyvylle. Sen mukaan sopimuksesta irtautuminen edellyttäisi ulko- ja turvallisuuspoliittista uudelleenarviota.
– On muistettava, että mikään nykyään käytössä oleva asejärjestelmä ei voi kokonaan korvata jalkaväkimiinojen suorituskykyä ja erityisesti miinojen aiheuttamaa miinakauhua. Ottawan sopimuksesta ei myöskään voi irtautua kriisin ollessa päällä, vaan vasta aseellisen selkkauksen päätyttyä.
– Lisäksi sopimuksessa on kuuden kuukauden irtisanomisaika, valiokunnan puheenjohtaja Antti Häkkänen (kok.) toteaa tiedotteessa.
Kokoomuksen kansanedustajat ja puolustusvaliokunnan jäsenet Timo Heinonen ja Jukka Kopra toteavat, että kokoomuksen puoluekokouspäätös vuodelta 2014 Suomen eroamiseksi Ottawan sopimuksesta on voimassa.
– Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on muuttanut Suomen turvallisuusympäristöä pitkäkestoisesti. Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tehtävä on ehkäistä maamme joutuminen kriisitilanteisiin ja sotilaallisten toimien kohteeksi.
– Uskottavan puolustuskyvyn on kehityttävä ja vastattava uusiin turvallisuushaasteisiin. Jalkaväkimiinojen sallimisella olisi ehdoton mahdollista hyökkääjää psykologisesti hidastava vaikutus, Heinonen sanoo tiedotteessa.
Suomen valmiusvarastoissa on merkittävä määrä panssarimiinoja ja muuta suluttamiseen käytettävää suorituskykyä. Edustajien mukaan jalkaväkimiinoista luopumisen yhteydessä menetettyä suorituskykyä on korvattu varsin monipuolisesti.
– Puolustusvaliokunta toteaa lausunnossaan olevan selvää, ettei mikään uusi järjestelmä voi kokonaan korvata jalkaväkimiinoilla aikaan saatavaa miinakauhua. Suomen aluepuolustus ja puolustusvoimien aluejoukot on kyettävä vahvistamaan yllätyksellisten kriisien ja konfliktien varalle jo rauhan aikana, Kopra sanoo.
Kokoomuksen kansanedustajien mukaan maailma muuttuu yhä epävakaammaksi ja Suomi sijaitsee geostrategisesti merkittävällä alueella, johon kansainväliset jännitteet heijastuvat.
– Merkkejä jännitteiden katoamisesta ei ole näköpiirissä. Tulee muistaa, että Suomea puolustaa aina lopun viimein Suomi itse. Puolustusvoimien rakenteessa tulisi ottaa huomioon seikat, joilla Suomen maanpuolustuskyky kyetään turvaamaan sekä itsenäisesti että tulevaisuudessa yhdessä puolustusliitto Natossa, Heinonen sanoo.
