5G-verkkoon yhdistetty robotti ABB:n tiedotustilaisuudessa, jossa kerrottiin maailman ensimmäisen teollisen 5G-tekoälysovelluksen tuotantokäytöstä. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Saako robotti tappaa? USA heräämässä sääntelemään

Tekoäly tulee yhä voimakkaammin mukaan asejärjestelmiin.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Maailmassa vallitsee yleinen väärä käsitys, jonka mukaan autonomisesti tappavat aseet olisivat kaikkialla jollain tavalla kiellettyjä. Eettisesti ja moraalisesti tärkeä aihe on ollut nousussa kansainvälisellä agendalla jo vuosikymmenen, mutta kansainvälisten lakien ja sopimusten puitteissa on tapahtunut vain vähän. Vasta 30 maata on kieltänyt kokonaan autonomiset aseet – niistä teollistuneita maita ovat ainoastaan Brasilia, Itävalta ja Kiina.

Kiina on kuitenkin yksi niistä maista, jotka investoivat edelleen laajamittaisesti monenlaisten autonomisten asejärjestelmien kehittämiseen, kuten myös Britannia, Etelä-Korea, Israel, Venäjä ja Yhdysvallat. Vielä vuoden 2019 Convention on Conventional Weaponsin kokouksessa muun muassa Venäjä ja Yhdysvallat pitivät neuvotteluja tappajarobotit kieltävästä kansainvälisestä sopimuksesta ennenaikaisena.

Nyt kun tekoäly on tulossa yhä voimakkaammin mukaan asejärjestelmiin, autonomian sääntely olisi yhä tärkeämpää. Viime vuonna Nato näytti mallia julkaisemalla tiivistelmän autonomian toteuttamissuunnitelmastaan, jonka mukaan Nato ja sen liittolaiset suitsivat autonomisia järjestelmiä vastuullisesti.

Tappajarobottien pysäyttämistä ajavan kansainvälisen kampanjan mukaan on jo todisteita siitä, että Venäjä käyttää autonomisia aseita Ukrainassa. Myös Yhdysvallat on lähettänyt Ukrainalle kauko-ohjattuja, taktisia vaanivia aseita, jotka väitetysti pystyvät myös itsenäisesti etsimään ja tuhoamaan omat maalinsa. YK:n vuonna 2021 julkaiseman raportin S/2021/229 mukaan Libyan kansallisen yhtenäisyyden hallitus käytti tappavia turkkilaisia täysin autonomisia vaanivia aseita kapinallisia vastaan jo vuonna 2020.

Yhdysvaltain puolustusministeriöllä on ollut tähän asti vain yksi vuonna 2012 asetettu sääntö, jonka mukaan asevoimat saa tehdä autonomisia aseita vain ylemmän johdon arviointiprosessin jälkeen. Vuonna 2019 julkaistun kongressin raportin mukaan yhtäkään asejärjestelmää ei kuitenkaan ollut annettu arvioitavaksi. Tämä on johtanut Pentagonissa hämmennykseen siitä, mitä se saa ja ei saa tehdä. Asevoimien johdolla on puolestaan ollut käsitys, että tappavat autonomiset aseet ovat kokonaan kiellettyjä ja että ihmisen täytyy aina olla mukana aseenkäytön päätösprosessissa.

Keskiviikkona Pentagon antoi asevoimille uudet ohjeet autonomisten asejärjestelmien kehittämisestä ja käyttämisestä. Niihin on sisällytetty ministeriön visio eettisestä tekoälystä sekä vaatimus uusien järjestelmien lisäarvioinneista. Niillä lisätään autonomian käytön läpinäkyvyyttä ja varmistetaan, että teknologiaa käytetään vastuullisesti.

Uusilla ohjeilla ei estetä tiettyjä autonomisia kykyjä, mutta edellytetään, että kaikki uudet järjestelmät käyvät läpi perusteellisen testauksen ja arviointiprosessin. Niissä ohjataan myös luomaan autonomisten asejärjestelmien työryhmä, jota johtaisi puolustusministeriön alivaltiosihteeri ja joka neuvoisi ministeriön johtoa heidän päätöksissään uusista järjestelmistä.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)