Kokoomuksen kansanedustaja Ville Valkosen mielestä SDP:n talouspoliittisen ohjelman voi kiteyttää lyhyesti ja ytimekkäästi: Tosiasioita ei tunnusteta.
– Puolueen ohjelmassa ei olla valmiita niihin uudistuksiin, joita Suomen talous edellyttää – ei työmarkkinoilla eikä sosiaaliturvassa, Valkonen toteaa Uuden Suomen blogissaan.
Talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja, Turun yliopiston taloustieteen professori Jouko Vilmunen arvioi viikonloppuna Iltalehdelle kolmen suurimman puolueen talouspoliittisten ohjelmien sisältöä. Hänen mukaansa SDP:n vaaliohjelmassa ei täsmennetä sitä, mistä otettaisiin pois, jotta talous saadaan tasapainoon. Vaaliohjelmassa puhutaan sopeuttamisesta, mutta Vilmusen mukaan ohjelma jää ”hämäräksi”. Kahden prosentin talouskasvun tavoitetta professori pitää kunnianhimoisena.
– Mistä löydetään tulot, ja toisaalta kun menoja halutaan leikata vain vähän, niin mistä nämä budjettivaikutukset tulevat. Ne eivät varmasti löydy pelkästään työllisyyden ja tuottavuuden kasvusta, se on ihan saletti, Vilmunen sanoo.
Ville Valkosen mielestä SDP:lle näyttää olevan kaikkein vaikeinta tunnustaa, että Suomen julkinen sektori on liian suuri.
– Sen kuntoon laittaminen edellyttää menoleikkauksia. Näihin SDP ei käytännössä näytä olevan valmis. SDP:lle käyvät ainoastaan veronkiristykset – mutta niiden talouskasvua haittaavat vaikutukset jätetään huomiotta. Talousohjelman uskottavuus on lähes olematon.
Julkisia menoja sopeutettava
Ville Valkonen sanoo, että hänen raju analyysinsä perustuu neljään painavaan seikkaan:
1. Demarit eivät kuuntele valtiovarainministeriötä.
Valkonen muistuttaa, että rahaministeriö – jossa virkavastuulla seurataan ja ohjataan Suomen talouspolitiikkaa – on useaan otteeseen todennut, että esimerkiksi menosopeutus on välttämätöntä.
– Valtiovarainministeriö on juuri se paikka, jonka ykköstyö on varmistaa, että jatkossakin suomalaisen hyvinvoinnin rahoituspohja kestää.
2. Demarit eivät usko ulkopuolisia asiantuntijoita eivätkä taloustieteilijöitä.
Hän korostaa, että niin Suomen pankki, talouspolitiikan arviointineuvosto, valtiontalouden tarkastusvirasto VTV, OECD, Kansainvälinen valuuttarahasto IMF, EU:n komissio, valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT kuin monet järjestöt, ajatuspajat, professorit ja taloustieteilijät ovat toistaneet saman viestin: Suomen julkisia menoja on sopeutettava merkittävästi.
– On harvinaisen kovakorvaista jättää nämä kaikki huomiotta. Onko demarien puoluetoimistolla todella parempia taloustietäjiä kuin kaikissa edellä mainituissa ja milläköhän perusteella?
3. Demarit eivät seuraa kansainvälisiä esimerkkejä.
Valkosen mielestä Saksan ja Ruotsin demarit ovat ymmärtäneet talouden realiteetit jo vuosikymmeniä sitten.
– Kummassakin maassa tehtiin aikanaan demarien johdolla merkittävät uudistukset, joilla kilpailukyky ja joustavuus laitettiin kuntoon. Nyt ne pärjäävät aivan eri tavalla kuin Suomi. On hämmästyttävää, että Suomen demarit eivät ole katsoneet kilpailijamaihin.
4. Demarit eivät tunnusta Suomessa jo 15 vuotta toteutunutta kehitystä.
Hän muistuttaa, että Suomen kuntasektori ei ole ollut ylijäämäinen vuoden 2000 jälkeen eikä valtio vuoden 2008 jälkeen.
– Väliin on mahtunut paljon hartaita toiveita – eivätkä ne ole auttaneet. Velkaantuminen on jatkunut. Ei ole mitään perustetta odottaa, että Suomi-laiva kääntyy ilman merkittävää suunnanmuutosta, ilman rohkeita päätöksiä.
Demarien pää pysyy pensaassa
Ville Valkonen korostaa, että demokratia ei ole mikään sampo tai taikaseinä.
– Emme voi äänestää tai julistaa itseämme vauraiksi ja hyvinvoiviksi. Hienot tavoitteet ilman tekoja ovat tyhjiä. Vauraus edellyttää kilpailukykyistä yritystoimintaa ja työtä. Valtiokin voi käyttää rahaa vain kansantalouden pärjäämisen rajoissa.
– Suomen täytyy ryhdistäytyä, jos tahdomme jatkossakin olla hyvinvointiyhteiskunta: tarvitsemme lisää työtä ja tekijöitä, lisää menestyviä yrityksiä sekä pienemmät julkiset menot. Oikotietä onneen ei ole. Jostain syystä tämän perustotuuden tunnustaminen on nyky-SDP:lle mahdotonta. Surullista mutta totta: demarien pää pysyy tiukasti pensaassa.
