Maamme tieverkko on investointien tarpeessa. Alempi tieverkko on huonossa kunnossa etenkin Pohjois-Pohjanmaan ja Pirkanmaan maakunnissa. Pääväylien investointitarve ei sekään kalpene alemman tieverkon rinnalla. Esimerkiksi maatamme halkova valtatie 4:n investoinnit ovat perusteltuja jo pelkästään sen vuoksi, että se on osa Euroopan unionin TEN-T-liikenneverkkoa.
Suuri tarve investointeihin pakottaa valitsemaan kohteet tarkasti. Investoinneissa ei ole pelkästään kyse maamme teollisuuden kilpailukyvystä tai luonnonvarojen käytöstä. Turvallisuus on päätöksiä tehtäessä olennaisessa asemassa. Turvallisuuden merkitys korostuu alemman tieverkon kohdalla. Metsäpalot, onnettomuudet ja pelastustehtävät vaativat kulkukelpoisia teitä, jotta apu pääsee perille.
Viisaasti valikoidut tieinvestoinnit ovat erityisen tärkeässä asemassa kansallisen turvallisuuden kannalta. Niillä varaudumme sotilaallisen ja hybridivaikuttamiseen, eli Suomen testaamiseen kovassa sotilaallisessa kriisitilanteessa. Tällä tarkoitan sitä mahdollista tilannetta, jossa vihollinen esimerkiksi sulkee tai merkittävästi vaikeuttaa Itämeren laivaliikennettä. Itämeri on ahdas kulkea ja altis vaikutustoimille. Pienelläkin kiusanteolla aiheutetaan suurta vaaraa, kuten syksyinen Nord Stream -kaasuputken räjäytys osoitti, eikä hyppy tästä laivaliikenteen pariin ole pitkä.
Tavaran kulkutapa ei muutu, vaikka Itämeri olisi suljettu. Tällöin tavaraliikenne suuntaa Ruotsin ja Norjan satamiin, joista se kuljetetaan kumipyörillä Pohjois-Suomen tieverkkoa pitkin koko maahan. Osa tavaraliikenteestä siirtyy taas lentoreiteille. Kummallakin on paikkansa. Kuljetusalaan perehtyneet kuitenkin tietävät, että esittämässäni poikkeustilanteessa leijonanosa tavaraliikenteestä kulkee kumipyörillä.
Tästä syystä tieinvestointeja suunniteltaessa katse kääntyy Ruotsin ja Norjan vastaiselle rajalle. Ensi vaalikauden tieinvestoinneissa on asetettava etusijalle Suomen kansallista turvallisuutta edistävät tiehankkeet. Tämä tarkoittaa Pohjois-Suomen teiden nykytilan parantamista.
Pohjoisen tieverkon investointitarve onkin suuri. Esimerkiksi Tornion ja Kilpisjärven yhdistävä valtatie 21 ei tälläkään hetkellä täytä kuljetusten sille asettamia vaatimuksia. Tänäkin vuonna tiellä kulkeneet rekat olivat poikittain, kun ensilumi satoi maahan.
Tien ongelmat kumpuavat osittain puutteellisesta talvikunnossapidosta. Ongelmia tuottaa esimerkiksi ylämäkinousut. Pahimmassa tapauksessa kuljettaja lasteineen joutuu odottamaan mäen hiekoittamista, jotta matka voi taas jatkua.
Panostuksia ei siis kaivata ainoastaan tieverkon uusimiseen ja kunnostamiseen, vaan sen ylläpitoon. Teiden kunnossapito vaatii parempaa valvontaa. Kuljettajat joutuvat liian usein itse ilmoittamaan huonossa kunnossa olevista tieosuuksista. Vaikka käyttäjäpalaute onkin näinä päivinä arvossaan, ei teiden kunnossapitoa voi tällä tavalla ulkoistaa tien käyttäjille.
Väylävirasto on vastuussa teiden kunnossapidon valvonnasta, ja pohjoisten kokemusten perusteella parannettavaa on. Eräs tapa vaikuttaa olisi tarkkuus kilpailutuksen kriteereitä valitessa. Paikoittain työn jäljen laatu voi vaihtua kuin veitsellä leikaten, kun vastuualue vaihtuu.
Maamme pääväylien on toimittava kaikissa olosuhteissa, olivatpa ne kansallisen turvallisuuden kannalta olennaisemmassa asemassa kuin ennen. Kokoomus pitää tärkeänä kansallisen turvallisuuden kannalta tehtäviä tiehankkeita. Ensi vaalikauden aikana tiehankkeiden merkitys punnitaan sen mukaan, miten ne edistävät Suomen ja suomalaisten turvallisuutta.
