Tarkalleen kahdeksan vuotta sitten 11.–12. helmikuuta 2015 käytiin Minskin neuvotteluja, joihin osallistuivat niin sanotulla Normandia-kokoonpanolla Ranskan presidentti François Hollande, Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Venäjän presidentti Vladimir Putin sekä Ukrainan presidentti Petro Poroshenko. Isäntänä Minskin Itsenäisyyden palatsissa toimi Valko-Venäjän diktaattori Aleksandr Lukashenko.
Neuvotteluiden tuloksena allekirjoitettiin 15. helmikuuta 2015 niin sanottu Minskin II sopimus, jonka tarkoituksena oli luoda aselepo Itä-Ukrainaan. Venäjä oli kiihdyttänyt alkuvuodesta 2015 hyökkäystään Itä-Ukrainassa saaden viimein haltuunsa Donetskin kansainvälisen lentokentän.
Samaan aikaan käynnissä oli Debaltseven taistelu, jossa ukrainalaiset kärsivät lopulta tappion 20. helmikuuta 2015. Tammi-helmikuussa 2015 Ukraina oli siis selvästi sotilaallis-poliittisesti alakynnessä.
Yhdysvallat oli ehdottanut aseapua Ukrainalle, mutta Merkel kielsi sen väittäen sen vain pahentavan tilannetta ja tarjosi vastineenaan Minsk II-neuvotteluja. Aseleposopimus tunnusti Ukrainan alueellisen yhtenäisyyden, mutta olisi pakottanut sen desentralisaatioon ja antamaan itsehallinnon itäosilleen.
Neuvotteluihin osallistunut entinen valkovenäläinen diplomaatti Pavel Slunkin muistelee Twitterissä kyseessä olleen ajan, jolloin Valko-Venäjä oli pääsemässä pois kansainvälisestä eristyksestään ja maa onnistui esiintymään suhteellisen puolueettomana suhteessa Venäjään.
Lukashenko ei tunnustanut Krimin miehitystä ja liittämistä Venäjään sekä tuki varovaisesti Ukrainan alueellista yhtenäisyyttä. Hän peräti yritti saada itsensä neuvotteluosapuoleksi, mutta Ranska ja Saksa torjuivat tämän. Lukashenko tyytyi tarjoilemaan ”kahvia ja ammuksia” neuvottelijoille.
Vain Putinille tarjottiin vuode
Slunkin tuo esiin seikkoja, jotka kertovat neuvottelujen dynamiikasta. François Hollande tapasi Merkelin tämän lentokoneessa, vaikka molemmat olivat saapuneet Minskiin käytännössä samaan aikaan.
– Ranskan presidentti herra Hollande näytti siltä, ettei hän oikein tiennyt mitä hän teki siellä [neuvotteluissa]. Joten hän valitsi helpoimman strategian – seurasi Angela Merkeliä ja hänen ohjeitaan. Tämä on selvästi nähtävissä tuona iltana iltana otetuissa kuvissa, muistelee Slunkin.
Ensimmäisten keskustelukierrosten jälkeen Lukashenko ehdotti Merkelille ja Hollandelle illallista. Hollande olisi suostunut mielihyvin, mutta Merkel torjui tämän ja sanoi, että ”ei ole aikaa illalliselle, aloitamme työskentelyn”.
Putin oli saapunut tapansa mukaan ”epäkohteliaasti myöhässä”. Neuvottelut kestivät 17 tuntia, mikä oli ”raskas maraton kaikille osapuolille”. Valko-Venäjän näennäinen puolueettomuus taas näkyi siinä, että ainoastaan Putinille oli järjestetty vuode ja makuuhuone palatsiin. Slunkin kertoo Putinin poistuneen useasti neuvotteluista väsyneenä ja palanneen virkeänä takaisin.
Poroshenko oli taas täysin uupunut. Hän oli saapunut suoraan EU:n huippukokouksesta Brysselistä Minskiin eikä ollut käytännössä nukkunut yöllä lainkaan. Hän soitti säännöllisesti Ukrainaan kysellen rintamatilanteesta ja erityisesti Debaltseven taistelusta.
Pavel Slunkin osaa myös kertoa, miksi neuvotteluihin osallistuneiden kuuluisa yhteiskuva ei vaikuta noudattavan mitään tunnettua diplomaattista tapaetikettiä. Kyseessä on ”Lukashenkon oma patriarkaalinen logiikka”: arvon rouva on keskellä parhaalla paikalla, kun taas Putin ja Poroshenko ovat erillä toisistaan.
Minskin II sopimus allekirjoitettiin, mutta se ei koskaan toteutunut. Sopimukseen osallistuneissa demokratioissa ovat jo johtajat vaihtuneet, mutta Valko-Venäjällä ja Venäjällä ne ovat pysyneet samoina.
Slunkin erosi Valko-Venäjän ulkoministeriön palveluksesta 2020 ja pakeni Ukrainaan, kun Lukashenko pidensi valtakauttaan väärentämällä presidentinvaalituloksen. Vaalivilppi johti Valko-Venäjällä kansannousuun, joka kukistettiin verisesti Venäjän tuella ja Valko-Venäjän välit länteen katkesivat.
Tällä hetkellä Venäjän panttivankina oleva Valko-Venäjä osallistuu hyökkäyssotaan Ukrainaa vastaan ja Lukashenko tarjoilee tällä kertaa erilaisia ammuksia venäläisille kuin vuonna 2015. Ukraina taas saa läntistä aseapua vasta nyt.
– Asuin Ukrainassa aina siihen asti, kunnes Venäjä hyökkäsi uudelleen 24. helmikuuta 2022. En tiedä, missä ja milloin tämä tarina päättyy, mutta toivon Ukrainan voittavan. Se niin se ehdottomasti tekee, toteaa Pavel Slunkin.
Exactly 8 years ago today Putin, Merkel, Hollande and Poroshenko met in Minsk's Palace of Independence to negotiate ceasefire and peace in Ukraine after Russia's invasion in 2014.
I was BY diplomat then and worked with the UA delegation. Here is my thread about that night. pic.twitter.com/QQv6XLduTJ— Pavel Slunkin (@PavelSlunkin) February 11, 2023
France's President Mr Hollande looked like he didn't know what he was doing there. So he chose the simplest strategy – followed Angela Merkel and her instructions. You can easily read it even in the photos from that night. pic.twitter.com/SmM8YZhqSE
— Pavel Slunkin (@PavelSlunkin) February 11, 2023
Many diplomats asked me about this photo: "What protocol rule did you apply to assign the place for flags and presidents? This is no alphabetic, no cadence order". Lukashenka had his own patriarchal logic – "lady in the center (the best position), Poroshenko and Putin separated" pic.twitter.com/HIhPNtvkiM
— Pavel Slunkin (@PavelSlunkin) February 11, 2023
Poroshenko looked exhausted. He had almost no sleep the night before Minsk and was to arrive to Brussels for the EU summit right after the talks in BY. He regularly called to Ukraine to get an update from the front and specifically from Debaltseve that was being heavily attacked pic.twitter.com/hUl4D8Wlhe
— Pavel Slunkin (@PavelSlunkin) February 11, 2023
