Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen päätöksiä tehtiin vuonna 2022 peräti noin 154 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna ja vanhuuseläkepäätöksiä noin 14 prosenttia enemmän, Suomen suurin eläkevakuuttaja Keva kertoo tiedotteessa.
Nopean inflaation vuoksi työeläkkeiden indeksikorotus oli poikkeuksellisen suuri, 6,8 prosenttia vuoden 2023 alussa. Tämän vuoksi vanhuuseläkettä ja osittaista vanhuuseläkettä haettiin poikkeuksellisen paljon.
– Eläköityminen on monelle ainutkertainen tapahtuma. Paljon julkisuutta saanut työeläkeindeksi sai ihmiset liikkeelle ja pohtimaan, mikä on ”juuri minulle oikea ratkaisu.” Aika moni päätyi siihen, että joulukuu on hyvä hetki aloittaa uusi vaihe elämässä, sanoo eläkejohtaja Eija Korhonen Kevan Eläkepalveluyksiköstä.
Mielenterveyden häiriöt ensisijainen syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen
Työkyvyttömyyseläkkeissä mielenterveyden häiriöiden määrässä ja alkavuudessa tapahtui viime vuonna positiivinen muutos. Mielenterveyden häiriöiden vuoksi eläkkeelle siirtyi 1 581 julkisen alan työntekijää, mikä oli 10,3 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Mielenterveyden häiriöt olivat ensisijainen työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy 29,7 (viime vuonna 32,7) prosentissa tapauksista.
Julkisella alalla tuki- ja liikuntaelinten sairaudet olivat edelleen yleisin työkyvyttömyyseläköitymisen syy. Ne kattoivat 38,3 (35,3) prosenttia työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden ensisijaisista sairauksista.
Työkyvyttömyyseläkepäätösten kokonaismäärä (27 863) laski 2,6 prosenttia, lievää laskua oli sekä täysissä että osatyökyvyttömyyseläkkeissä.
Työkyvyttömyyseläkehakemuksia (27 906) saapui kuitenkin hieman edellisvuotta enemmän (1,3 prosentin kasvu). Nousu kohdistui täysiin työkyvyttömyyseläkkeisiin (3,5 prosenttia) ja kuntoutustukiin (1,4 prosenttia). Työuraeläkehakemuksia saapui viime vuonna Kevaan 64 kappaletta. Osatyökyvyttömyyseläkkeitä ja osakuntoutustukia haettiin saman verran kuin edellisvuonna (laskua 0,1 prosenttia).
Ammatillista kuntoutusta koskevien päätösten määrä (6 182 kappaletta) väheni 18 prosentilla, myös hakemuksia saapui 15,1 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Hakemusmäärien lasku on nähtävissä koko työeläkealalla.
Eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä nousi
Kunta-alan, valtion, kirkon, Kelan ja Suomen Pankin palveluksesta siirtyi eläkkeelle 19 397 työntekijää. Eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 62 vuotta eli 0,6 vuotta korkeampi kuin edellisvuonna. Eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä ei laskenut missään eläkelajissa.
Vanhuuseläkkeiden osuus kaikista eläkkeelle siirtyneistä oli 72,7 prosenttia. Vanhuuseläkkeelle siirryttiin vuonna 2022 keskimäärin 64,5 vuoden iässä eli 0,3 vuotta vanhempana kuin vuotta aiemmin.
Työkyvyttömyyseläkkeille siirtyi 5 303 työntekijää, mikä oli 1,4 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Täysille työkyvyttömyyseläkkeille siirryttiin keskimäärin 60,1 vuoden iässä (nousua 0,2 vuotta), täysille kuntoutustuille 50,0 (nousua 0,2 vuotta) ja osatyökyvyttömyyseläkkeille (sis. osakuntoutustuet) 57,0 (nousua 0,2 vuotta) vuoden iässä.
Kaikissa eläkelajeissa Kevan käsittelyaika joko lyheni tai pysyi ennallaan edelliseen vuoteen verrattuna. Nopeimmin käsiteltiin osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen hakemukset, joissa päätös annettiin keskimäärin yhdessä päivässä. Keva käsitteli vanhuuseläkkeet keskimäärin kuudessa päivässä ja perhe-eläkkeet kahdeksassa päivässä. Kuntoutuspäätöksen keskimääräinen käsittelyaika oli 14 päivää ja työkyvyttömyyseläkkeiden 28 päivää.
Valtaosa eläkehakemuksista toimitetaan nykyään sähköisenä. Viime vuonna eläkehakemuksista noin 63 prosenttia tehtiin sähköisesti. Vanhuuseläkehakemuksista 84 (edellisenä vuonna 82) prosenttia ja osittain varhennetuista vanhuuseläkkeistä peräti 95 (92) prosenttia haettiin sähköisesti. Työkyvyttömyyseläkehakemuksista sähköisesti saapui Kevaan 37 (36) prosenttia.
