Kuka johtavista suomalaispoliitikoista on kaikkein Nato- ja länsimyönteisin? Tässä uudessa pelissä pisteitä lasketaan kansainvälisten medioiden palstamilleistä. Samalla aiempia Nato- ja länsikriittisiä puheita yritetään painaa unholaan. Eräät poliitikot välttelevät vanhoja sanomisiaan.
Suomalaisessa Venäjä-keskustelussa on tapahtunut jotakin kummaa.
Moni kärkipoliitikko suhtautui diktaattori Vladimir Putinin Venäjään täysin naiivisti aina helmikuun 24. päivänä 2022 alkaneeseen suurhyökkäykseen asti. Silti heiltä ei ole tiukattu, miten he saattoivat suhtautua Natoon niin kielteisesti ja olla niin pihalla Venäjän todellisuudesta ja Moskovan teoista niin pitkään.
Uussuomettuneita höpöpuheita ei nimittäin tarvitse etsiä vuosikymmenten takaa. Riittää, kun valokeilan kääntää alkuvuoden 2014 jälkeisiin lausuntoihin ja poliittisiin kantoihin. Venäjä oli tuolloin hyökännyt Ukrainaan, valloittanut Krimin niemimaan ja käynnistänyt raa’an valloitussodan Ukrainan itäosissa.
Osaa silloisista lausunnoista on nyt valitettavasti vähän aiempaa vaikeampi löytää alkuperäisessä asussaan.
Sosiaalisessa mediassa on kohistu SDP:n verkkosivuilta kadonneista muutaman vuoden takaisista aineistoista. Huomio on kiinnittynyt varsin Nato-vastaisiin puheenvuoroihin (video jutun lopussa), joita ei enää löydy. SDP:n viestinnästä vastattiin Verkkouutisille, että syynä on verkkosivujen uudistus, jossa teknisistä syistä on kadonnut kaikki vuotta 2018 edeltävä sisältö. Sivustolta on kuitenkin poistettu myös vuoden 2019 eduskuntavaaliohjelma. Siinä kannatettiin liittoutumattomuutta ja ”vakauspolitiikkaa”. Saman vuoden eurovaaliohjelma sivuilta yhä löytyy. SDP:n viestinnästä selitetään, että puolue säilyttää sivuillaan vain uusimmat vaaliohjelmat.
Arvostelijoiden mukaan sisältöjen poistossa on kyse yrityksistä ”hallita” SDP:n ei kovin mairittelevaa lähihistoriaa Venäjän ja Naton suhteen. Puolustajat katsovat, ettei tähän liity mitään mystiikkaa. Eiväthän nykyisen pääministeripuolueen aiemmat jyrkän Nato-vastaiset kannat mikään salaisuus ole. SDP:n kontrasti esimerkiksi kokoomukseen on kuitenkin suuri. Kokoomuksen kotisivuilta löytyy yhä uudistuksista huolimatta kaikki sisältö syksystä 2006 alkaen.
”Nato-keulintaa”
Kokoomuksella aiemmin työskennellyt Ellun Kanojen Jukka Manninen on ruotinut asiaa Twitterissä. Hänen mukaansa historian säilyttämistä pohdittiin aikanaan puoluetoimistolla ja tultiin siihen tulokseen, että arkiston on kuljettava mukana ”eikä kyydistä putoa mitään”.
– Pidän vain huonona ajatusta siitä, että poliittisiin kannanottoihin tehdään ”nettisivu-uudistuksin” amnesia. Kai puolueiden pitäisi pystyä seisomaan vanhojen kannanottojen takana?, Jukka Manninen toteaa.
Osuva termi on muistinmenetys.
Manninen nostaa alta löytyvässä ketjussaan esiin esimerkin pääministeri Sanna Marinin (sd.) lausunnoista elokuulta 2014. Itä-Ukrainassa käytiin veristä sotaa ja silloinen puolustusministeri Carl Haglund (r.) oli puhunut kesän mittaan Nato-jäsenyyden puolesta. Alkukesästä Haglund sanoi Suomen olevan lähempänä jäsenyyttä kuin koskaan ja totesi Venäjän ajaneen Suomen ja Ruotsin tähän pisteeseen. Elokuussa Haglund kannatti Naton jäsenyyttä Svenska Dagbladetissa. Tämä oli demareille punainen vaate. SDP:n varapuheenjohtajana ollut Sanna Marin vastasi antamalla puolustusministerille kunnon ripityksen ”Nato-keulinnasta” ja suoranaisesta pelon lietsomisesta. Verkkouutiset kertoi asiasta tässä.
– Jälleen Haglund puhuu puoluejohtajan hattu päässään, mutta kun lännen ja Venäjän välit ovat nyt kiristyneet äärimmilleen, on Suomen puolustusministeriltä täysin vastuutonta antaa tällainen kannanotto julkisuuteen. Miksi Haglund haluaa lietsoa pelkoa ja herättää hämmennystä sen sijaan, että tukisi kaikin tavoin sitä työtä, jota Suomen hallituskin yrittää tehdä tilanteen rauhanomaiseksi ratkaisemiseksi, Sanna Marin muun muassa latasi.
Jukka Manninen huomauttaa, että nyt kuitenkin Sanna Marin ryöpytti viikonloppuna länttä virheellisestä Venäjä-politiikasta vuonna 2014.
Pääministeri Sanna Marin esiintyy nykyisin maailmalla erittäin Nato- ja länsimyönteisenä, kovan Venäjä-linjan poliitikkona. Harva muistaa, mitä hän linjasi Natosta vielä tammikuun 2022 lopussa – siis vain kuukausi ennen hyökkäystä Ukrainaan ja Venäjän sotavalmistelujen ja kovan retoriikan ollessa jo äärimmillään. Marin kertoi tuolloin uutistoimisto Reutersille pitävänsä erittäin epätodennäköisenä, että Suomi hakisi Natoon hänen kaudellaan. Jäsenyyttä ei Marinin mukaan oltu hakemassa eikä siitä edes keskusteltu.
CNN:n veteraanitoimittaja Christiane Amanpour yritti kysyä Sanna Marinilta tästä aiemmasta Nato-lausunnosta Münchenissä nyt viikonloppuna. Marin ei vastannut kysymykseen suoraan, vaan totesi jäsenyyden hakemisen olleen selvää heti samana päivänä, jona Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.
– Suomalaisille tärkein asia on pitää huolta siitä, että olemme itsenäinen valtio, turvassa ja teemme itse omat päätöksemme. Kun Venäjä, meidän naapurimme, hyökkäsi Ukrainaan, oli selvää, että me liitymme Natoon, koska se on linja, jota Venäjä ei ylittäisi. Kyse on turvallisuudesta. Natoon liittyminen on rauhan teko Suomelle, Sanna Marin lausui Ilta-Sanomien mukaan.
Todellisuudessa Nato-aihe vaikutti olevan Marinille ja muille johtaville poliitikoille vaikea vielä Venäjän hyökkäyksen alettuakin. Verkkouutiset kertoi tässä jutussa puoluejohtajien Nato-kiemurtelusta Ylen A-studiossa maaliskuun 1. päivänä 2022. Venäjän suurhyökkäys oli siis alkanut viikkoa aiemmin ja suomalaisten enemmistö kääntynyt kannattamaan Naton jäsenyyttä. Kansan kanta vaikutti menneen heilahtamalla eräiden puoluejohtajien ohi.
Sanna Marin kutsui A-studiossa vastauksessaan Natoa ”sotilasliitoksi”, viittasi mahdollisuuteen arvioida Nato-kantaa ja päätti kaartelunsa siihen, ettei ota kysymykseen kantaa. Keskustan Annika Saarikko piiloutui käsittämättömästi keskustan kolmen kuukauden päässä olevan puoluekokouksen taakse. PS:n Riikka Purra oli pitkälti samoilla linjoilla Marinin kanssa. Hän myös moitti keskustelun menevän yksinkertaisuuksiin ja jatkoi, ettei Nato olisi yksittäinen ratkaisu Suomen turvallisuuspoliittisiin ongelmiin.
SDP:n Nato-kantoja koskevissa keskusteluissa on huomautettu myös Riikka Purraa vaivaavasta turpo-muistinmenetyksestä. Vuonna 2021 Purra totesi suoraan PS-nuorten kyselyssä puolueen puheenjohtajaehdokkaille, ettei hän kannata Suomen Nato-jäsenyyttä. Jos Suomi olisi liittynyt, olisi se Purran mukaan pitänyt tehdä 90-luvun alussa.
– Enää sellaista optiota ei ole eikä sitä pidä tavoitellakaan, Riikka Purra sanoi 2021.
Puoluejohtajan valikoivassa muistissa tämä on sittemmin kääntynyt eri muotoon. Purra totesi STT:n mukaan huhtikuussa 2022, että hän onkin kannattanut Naton jäsenyyttä jo 1990-luvulta lähtien.
Twitterissä hyppivistä lausunnoista muistutelleille Riikka Purra vastasi nyt toteamalla lausuntojensa olevan julkisia ja jakamalla vuoden 2019 vaalikonevastauksensa. Tuolloin Purra oli jokseenkin eri mieltä väittämästä ”Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa”.
– Kaikki puolueet kannattavat Suomen Nato-jäsenyyttä. Jos teidän momentuminne on mennyt siitä saatavien pisteiden suhteen jo ohi, kannattaa ehkä keksiä jotakin uutta ja omaa, Riikka Purra heittää twitterissä suunnaten sanansa kokoomuslaisille.
Vanhoja ei siis PS-johtajan mielestä mitä ilmeisimmin tule enää kaivella. Ymmärtäähän sen miksi.
Joitakin perussuomalaisia poliitikkoja luonnehdittiin vielä vuonna 2019 suorastaan Venäjä-mielisiksi ja esimerkiksi PS:n puoluesihteeri Arto Luukkanen ja europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen kannattivat eurovaaliehdokkaina Venäjä-pakotteiden purkamista. PS-poliitikkojen Venäjä-kantoja käytiin tuolloin läpi kattavasti läpi muun muassa tästä löytyvässä Iltalehden jutussa.
Ylen A-studion 1.3.2022 Nato-keskustelussa vain kokoomuksen Petteri Orpo sanoi suoraan, että Suomen pitäisi liittyä Natoon ja että hänen puolueensa on valmis Suomen sinne viemään. Jäsenyyden tavoittelu oli tässä vaiheessa ollut kokoomuksen virallinen kanta jo yli viidentoista vuoden ajan.
Mielipideseuraajia
Poliitikot siis muuttavat kantojaan olosuhteiden vaihtuessa. Tämä on luonnollisesti toivottavaa ja ansaitsee suoranaista kiitosta. Näin päättäjien soisikin toimivan. Mutta miksi monet mieltään täysin muuttaneet poliitikot eivät sitten halua avata syitä aiempiin kantoihinsa ja niiden muutokseen, vaan joko käyttäytyvät kuin olisivat aina olleet tätä mieltä tai sitten vaikenevat koko asiasta?
Syy lienee yhtäältä historian painolastin määrässä ja toisaalta tavassa, jolla muutos syntyi.
Sanna Marin näyttäytyy maailmalla mieluummin mielipidejohtajana kuin mielipiteiden seuraajana. Jälkimmäistä hän kuitenkin Nato-asiassa aivan kiistatta on ollut. Vasta suomalaisten äänestäjien selvän enemmistön kääntyminen Naton kannalle sai SDP:n johtajan menemään perässä. Tätä ennen koneessa soi vanha punainen levy. Samalta kalskahtaa Riikka Purran mielenmuutos.
Miksi historiaa ei sitten haluta kaivella?
SDP:n pitkä perintö ulko- ja turvallisuuspolitiikan uussuomettajana ja Venäjän ymmärtäjänä on hyvin tiedossa. Ei myös ole kauaakaan siitä, kun nykyisessä Nato-puolue SDP:ssa vielä usein puhuttiin jäsenyydestä suoranaisena uhkana ja käytettiin sitä lyömäaseena ”nato-kiimaista” kokoomusta vastaan.
Raskauttavinta on kuitenkin monien keskeisten poliitikkojen kyvyttömyys nähdä totuutta Venäjästä viimeistään vuoden 2014 jälkeen. Meillä on jostain kumman syystä hyväksytty ajattelutapa, jossa kaikki alkoi muuttua Putinin Moskovan suhteen vasta helmikuun 24. päivänä 2022, kun Venäjän tankit ylittivät Ukrainan rajan. Todellisuuden olisi kuitenkin luullut olevan selvä jo vuosia aiemmin – etenkin parhailla tiedoilla varustetuille poliitikoille. Tästä heitä tulisi myös vaatia tilille.
Ei pidä antaa poliittisten opportunistien kaunopuheiden hämätä.
Kun seuraavan kerran luette uutista siitä, miten Suomen pääsy Naton jäseneksi on yhä jumissa Turkin käsissä, muistakaa hetki niitä Sanna Marinin kaltaisia poliitikkoja, jotka demonisoivat ja vastustivat Naton jäsenyyttä vuositolkulla vielä senkin jälkeen kun Venäjän uhkasta ja aikeista ei enää ollut mitään epäselvyyttä.
Pääministeri näyttää heränneen Venäjän uhkaan ja Naton hyödyllisyyteen vasta, kun Vladimir Putin nosti aseen Suomen ohimolle ja näytti vielä päälle Ukrainassa uskaltavansa vetää liipaisimesta.
Jännä juttu tämä historian siivoaminen.
Pois ovat saaneet lähteä mm. vpj. Sanna Marinin tulikivenkatkuiset kommentit rkp:n pj. Carl Haglungille elokuussa 2014 tämän Svenska Dagbladet-haastattelusta, jossa Haglund kannatti Suomen Nato-jäsenyyttä. https://t.co/9aeTaMCAZ1— Jukka Manninen (@Jukka_Manninen) February 19, 2023
Tätä taustaa vasten tuntuu hassulta, että nyt Marin tuntuu läksyttävän muita siitä, että he olivat väärässä vuonna 2014.
"Vuonna 2014 teimme ison virheen. Jos olisimme silloin reagoineet voimakkaammin, sota ei olisi syttynyt."https://t.co/ReNOcocV5d
— Jukka Manninen (@Jukka_Manninen) February 19, 2023
