Miksi Suomi ainoana länsimaana ei vietä Holokaustin muistopäivää?

Suomessa kalenteriin tuli jostain syystä ja muista maista poiketen Vainojen uhrien muistopäivä.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Helsingin juutalaisen seurakunnan pitkäaikainen toiminnanjohtaja Dan Kantor kirjoittaa Hakehila-lehdessä Vainojen uhrien muistopäivän arvoituksesta.

Kansainvälistä Holokaustin muistopäivää vietetään ympäri maailman vuosittain 27. tammikuuta. Se on Auschwitz-Birkenaun 1945 vapauttamisen päivä.

Suomessa muistopäivää ryhdyttiin viettämään ensi kerran 1995. Tilaisuuden järjesti silloinen Jad Vashem Suomen osasto, joka on nykyisin HUM eli Holokaustin uhrien muisto -yhdistys.

Vuonna 2000 Tukholmassa pidettiin International Holocaust Remembrance Alliancen järjestämä foorumi. Sen yhteydessä Tukholman julistuksen allekirjoittajat sitoutuivat viettämään vuosittaista holokaustin muistopäivää maassaan.

Suomi osallistui tapahtumaan pääministeri Paavo Lipposen (sd.) johdolla, mutta Suomi ei allekirjoittanut julistusta. Suomi allekirjoitti sen vasta 2010, noin kymmenen vuotta muiden pohjoismaiden ja Länsi-Euroopan maiden jälkeen.

Eurooppalaisen tavan mukaisesti Suomi kuitenkin lisäsi muistopäivän kalenteriin 2001. Seuraavana vuonna opetus- ja kulttuuriministeriö tuli päivän vieton taustavoimaksi.

Dan Kantorin mukaan tällöin tapahtui jotain.

– Suureksi hämmästykseksi päivä nimettiin kuitenkin muiden maiden käytännöstä poiketen Vainojen uhrien muistopäiväksi. Nimi herätti myös kansainvälistä kummastusta, ja kun nimen taustaa on kysytty, on tärkeimmäksi syyksi annettu se, ettei sanan holokausti katsottu olevan kielellisesti hyvä. Selitys sekin, tosin kestämätön tänä päivänä, Dan Kantor kirjoittaa.

Kantorin mukaan ”todellisia syitä tälle muista maista poikkeavalle menettelylle voi vain arvata ja aavistella, samoin kuin sille, että Suomi vasta 2010 liittyi IHRA:n jäseneksi ja allekirjoitti Tukholman julistuksen”.

Ulkopuolinen saareke

– Taustalla lienee ainakin se yleinen ilmapiiri ja asenne holokaustia kohtaan, joka on vallinnut Suomessa vuosikymmeniä, Dan Kantor toteaa.

Kantorin mukaan Suomessa juutalaisten kansanmurha nähdään eurooppalaisena ilmiönä ja Suomi ikään kuin ulkopuolisena saarekkeena, jota holokausti ei koskettanut.

Holokaustin uhrien muisto ry on vedonnut pääministeri Juha Sipilään (kesk.) päivän nimen muuttamiseksi. Vetoomuksen allekirjoitti myös kansanedustaja joka puolueesta, heistä suuri osa ryhmiensä puheenjohtajia.

– Suomen valtiolla oli oma osuutensa holokaustissa ja olisi johdonmukaista, että Suomessa vuosittain tammikuun 27. päivänä vietettäisiin nimenomaan Holokaustin muistopäivää muiden maailman valtioiden tavoin, Dan Kantor vetoaa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)