Ruotsalaisen Axess-lehden mukaan Suomen pitkä matka pois Venäjän varjosta on tulossa maaliin, kun Suomesta tulee puolustusliitto Naton täysvaltainen jäsen.
– Tämä turvallisuuspoliittinen matka on kestänyt yli sata vuotta, lehti kirjoittaa viitaten Suomen itsenäistymiseen Venäjästä vuonna 1917.
Venäjä on suhtautunut kielteisesti sekä Suomen että Ruotsin hakeutumiseen puolustusliitto Naton jäseniksi. Kannanotoissaan Venäjä on korostanut, kuinka Suomen sotilaallinen liittoutumattomuus on tärkeää maiden kahdenvälisten suhteiden edistämiselle.
Ruotsalaislehti muistuttaa, että Suomella on takanaan pitkä historia Venäjän kanssa. Siksi historia on hyvä tuntea tulkitessaan Suomen reaktioita Venäjän vaatimuksiin.
Historiasta esimerkkinä lehti mainitsee sen, että Suomi kuului ennen itsenäistymistään Venäjän keisarikuntaan autonomisena suuriruhtinaskuntana. Suomi siirtyi Ruotsilta Venäjälle Haminan rauhassa vuonna 1809.
– 1800-luvulta tuli suomalaisen kansallisidentiteetin synnyinpaikka, mutta ajan henki ruokki myös venäläistä nationalismia. Suomen historiassa kutsutut itsenäisyysvuodet alkoivat vuonna 1899 helmikuun manifestilla, joka rajoitti eduskunnan päätösvaltaa ja rikkoi Suomen perustuslakeja, lehti kirjoittaa.
Sortovuosiksi kutsuttuna aikakautena Suomessa kenraalikuvernöörinä toimi ”kovan linjan” Nikolai Bobrikov. Suomen oma armeija lakkautettiin ja suomalaiset varusmiehet määrättiin Venäjän armeijaan. Suomessa sortotoimet herättivät voimakasta vastustusta, ja niihin reagoitiin sekä passiivisella että aktiivisella vastarinnalla.
Ensimmäinen sortokausi päättyi vuonna 1905, mutta sortokaudet jatkuivat jälleen 1908, jolloin Venäjän keisarikunta jatkoi tavoitettaan Suomen ”venäläistämisellä”. Toinen sortokausi päätyi vuonna 1917 Venäjän keisarikunnan luhistumiseen, joka johti myös Suomen itsenäistymiseen.
Ruotsalaislehti muistuttaa, että aikanaan Suomen itsenäisyyden tunnusti Neuvosto-Venäjän ja sitä seuranneen Neuvostoliiton johtaja Vladimir Lenin.
– Lenin tunnusti Suomen itsenäisyyden, mutta se oli vain taktinen liike. Leninille Suomi oli pelinappula.
Taktiikan taustalla oli ajatus, että Suomi olisi lopulta palannut osaksi perustettavaa Neuvostoliittoa. Näin ei kuitenkaan tapahtunut. Lehti huomauttaa, että Baltian maista poiketen Suomi onnistui pitämään itsenäisyytensä myös toisessa maailmansodassa eikä päätynyt osaksi Neuvostoliittoa.
Ruotsalaislehden mukaan Suomen tie kohti länttä alkoi hiljalleen jo 1950-luvulla, neuvostodiktaattori Josif Stalinin kuoltua vuonna 1953. Kylmän sodan aikana Suomi antoi Neuvostoliiton kuitenkin puuttua ulko- ja sisäpolitiikkaansa tavalla, josta vakiintui käytettäväksi termi ”suomettuminen”.
– Kun tilaisuus tuli, Suomi siirtyi länteen. Stalinin kuoleman jälkeen Suomi liittyi Pohjoismaiden neuvostoon. Kun Neuvostoliitto lopulta kaatui (1991), Suomi tarttui Ruotsin kanssa EU-hakemukseen. Ruotsi ja Suomi pystyivät liittymään EU:hun samaan aikaan vuonna 1995, ja Suomi liittyi nopeasti euroon.
Ruotsalaislehden mukaan Suomen koko satavuotista historiaa yhdistääkin Suomen pyrkimys pyristellä irti Venäjän vaikutusvallan alta. Tie tulee päätökseensä nyt, kun Suomi päätti yhdessä Ruotsin kanssa hakeutua puolustusliiton jäseniksi keväällä 2022 ja tulla sotilaalliseksi osaksi länsimaista liittoumaa.
