Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Kai Mykkäsen mukaan Suomi tarvitsee uuden ison ydinvoimalan sekä edelläkävijähankkeita pienempien modulaaristen ydinvoimaloiden saralla.
– Energiakorttien oikein pelaaminen on tämän vuosikymmenen tärkein teollisuuspoliittinen teko. Se vetää meille jalostavaa teollisuutta. Sen näemme jo nyt esimerkiksi Ranuan metanolitehtaan tai Inkooseen suunniteltavan terästehtaan kohdalla. Vain osa suunnitelmista toteutuu, mutta yksikään ei pysy edes pöydällä, jos usko Suomeen puhtaan sähkön moninkertaistajana lopahtaa, Mykkänen linjaa Uudenmaan kokoomuksen sivuilla julkaistussa blogissa.
Hänen mukaansa Suomella on mahdollisuus moninkertaistaa sähköntuotantonsa tulevina vuosina ja nousta energian suurvallaksi.
– Se on myös halvin ja kestävin tapa varmistaa, ettei suomalaisten tarvitse jatkossa pelätä konkurssia sähkölaskun takia.
Mykkänen korostaa, että Suomella on kaikki edellytykset sähköntuotantonsa moninkertaistamiseen.
– Kuka olisi muutama vuosi sitten uskonut, että Ranualle, Lapin sisämaahan, suunnitellaan valtavaa metanolitehdasta, joka työllistäisi 500 ihmistä ja lopputuotteella korvattaisiin fossiilista polttoainetta laivoissa? Ei kukaan. Ja miksi Suomen Lappiin? Koska meillä on Euroopan parhaat edellytykset puhtaan sähkön runsaalle lisäämiselle, Mykkänen kirjoittaa.
Hänen mukaansa kukaan tuskin olisi uskonut sitäkään, että pörssisähkö voi tammikuussa maksaa yhtenä päivänä neljä senttiä ja toisena 40 senttiä kilowattitunnilta vain siksi, että yhtenä päivää tuulee ja toisena ei.
– Entä kuka olisi vähän aikaa sitten uskonut, että käydessäni Vaasassa Metsähallituksen tiimi esittelisi minulle suunnitelmaa huutokaupata merituulihankkeiden kehittämisalueita, joiden yhteinen sähköteho vastaisi koko Suomen nykyisen sähköntuotannon kokoa? En minä ainakaan. Ja tällaiseen tapaamiseen kuitenkin päädyin nyt tammikuussa. Ja Vaasan paketissa oli vain aluevesille Porin ja Oulun väliin tämän vuoden huutokauppaan kaavaillut hankkeet.
Mykkänen korostaa, että seuraava hallitus ratkaisee paljon sen suhteen, saammeko myötätuulesta kaiken irti fiksulla energiapaletilla.
– Sillä vaikutamme sähkölaskuihin paljon enemmän kuin kinaamalla kertakorvauksista veronmaksajan piikkiin.
”Tuulivoima ei lämmitä silloin, kun on tyyntä ja paukkupakkaset samaan aikaan”
Mykkäsen mukaan tuulivoimasta tulee tulevaisuudessa Suomen tärkein sähkönlähde vuositasolla. Se ei hänen mukaansa kuitenkaan yksin riitä.
– Tuulivoima ei lämmitä silloin, kun on tyyntä ja paukkupakkaset samaan aikaan. Kulutusjouston automatiikka auttaa tuntitason kulutuspiikkeihin esimerkiksi sammuttamalla sähkölämmitystä. Helppoja joustokohteita ei kuitenkaan ole riittävästi, Mykkänen kirjoittaa.
– Osa toiveajattelee, että vedyn tuottaminen keskitettäisiin halvan sähkön tunteihin ja se riittäisi tasaamaan sääriippuvaisuutta. Olen keskustellut lukuisten hankejohtajien kanssa, jotka ovat tilaamassa elektrolyyseriä vedyn tuotantoon. Lähes aina he sanovat, että elektrolyyseriä ei saa kannattavaksi, jos sitä ei aja hyvällä käyttöasteella. Juuri kukaan ei ole ollut tilaamassa monen päivän vetyvarastoakaan.
Vetyhankkeissa pyritään yleensä ostamaan sähkö kiinteäksi sovittuun hintaan. Yleensä se halutaan ostaa tuulivoiman tuottajalta, joka taas suojaa tuulettoman päivän toimitusriskinsä sähköpörssissä.
– Epäilen, ettei tämä menettelytapa kauaa toimi, jos tuulivoiman osuus pohjoismaiden sähköstä nousee kohtuuttoman suureksi verrattuna säävarmaan ja säätökykyiseen tuotantoon, Mykkänen arvioi.
Myös elektrolyyserit ja vetyvarastot kehittyvät, mutta edullisen ja puhtaan sähkön yhdistelmää ei Mykkäsen mielestä voi laskea yksin sen varaan.
– Valtti on sillä maalla, jonka sähköjärjestelmässä on tuulen rinnalla riittävästi puhdasta perustuotantoa eli ydinvoimaa sekä säätövoimaa eli lähinnä vesivoimaa. Ruotsilla ja Norjalla on vuoriston vesivoima. Meidän täytyy olla ketterin luomaan olosuhteet uuden ydinvoiman tuotannolle, Mykkänen kirjoittaa.
