Suomen julkista taloutta tulee sopeuttaa tulevan kahden vaalikauden aikana vähintään 10 miljardia euroa, kertoo Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn Ilta-Sanomille.
Rehnin mukaan tulevan hallituksen sopeuttamistarve on jopa kovempi kuin Sipilän hallituksella aikanaan. Sipilän hallitus tasapainotti julkista taloutta jopa neljän miljardin euron edestä. Olli Rehn toimi Sipilän hallituksessa elinkeinoministerinä reilun vuoden ajan.
– Seuraavan hallituksen haaste on karkeasti ottaen samaa mittaluokkaa tai ehkä vähän enemmänkin. Jos tavoite (yhdellä hallituskaudella) on 5–6 miljardin luokkaa, niin se on suurin piirtein sama tai jonkin verran enemmän kuin mitä Sipilän hallitus joutui tekemään julkisen talouden tasapainottamiseksi, Rehn sanoo IS:lle.
Valtiovarainministeriö on esittänyt yhdeksän miljardin euron sopeuttamistarvetta, mutta Suomen Pankin arvio on 13 miljardia euroa. Tämä on noin 4 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta.
– Julkiseen talouteen tarvittaisiin vähintään noin kymmenen miljardin sopeuttamisohjelma, joka kannattaisi toteuttaa kahden hallituskauden kuluessa, Rehn kuvaa.
Olli Rehn myös pitää eduskuntavaalien alla käytävää talouskeskustelua ja talouden tasapainottamisen keinoja riittämättöminä.
– Keskustelussa häiritsee jonkin verran se, että jotkut katsovat, että kasvu ratkaisee kaikki ongelmat eikä sopeuttamista tarvita, ja toiset katsovat, että leikkaukset riittävät, eikä kasvuun tai työperäiseen maahanmuuttoon tarvitse panostaa. On pään panemista pensaaseen, jos oletamme, että selviydymme nykyisellä väestönrakenteella ilman mittavaa työperäistä maahanmuuttoa, hän kertoo.
Tutkimuksien mukaan talouden ja työllisyyden näkökulmasta parhaimpiin tuloksiin päästään sopeutustoimissa, jossa kaksi kolmasosaa on menosäästöjä ja kolmannes verotuksia. Rehn itse luottaisi tähän. Hän ei myöskään sulkisi koulutusta sopeutustoimien ulkopuolelle.
– Verotuksen osalta olennaista on, miten se tehdään. On tarvetta tarkastella verotuksen rakennetta niin, että yrittämisen ja työn tekemisen kannustimia vahvistetaan ja veronkorotukset kohdistuisivat sellaisiin toimintoihin, jotka eivät heikennä talouden kasvua ja työllisyyttä, Rehn kertoo.
– Samaan aikaan myöskään koulutuksen kenttä ei voi olla uudistusten ulkopuolella eli kyse on paljolti siitä, miten koulutusta kehitetään, miten sen laatua parannetaan ja miten voimavarat kohdennetaan. Esimerkiksi ammatillinen koulutus ja siihen liittyen oppisopimuskoulutus on alue, jossa meillä on edelleenkin paljon saavutettavaa.
