Maavoimien ilmatorjunnan korkeatorjuntakyvyn uudeksi järjestelmäksi on valittu israelilaisen Rafael Advanced Defense Systemsin David’s Sling (Daavidin linko). Järjestelmä on valmistajan mukaan suunniteltu ampumaan alas lentokoneiden lisäksi taktisia ballistisia ohjuksia, risteilyohjuksia ja suurikaliiperisia raketteja. Se on operatiivisessa käytössä vain Israelin puolustusvoimissa.
Israelissa järjestelmä edustaa ohjuspuolustusarkkitehtuurin keskikerrosta, jonka alapuolella on Iron Dome- ja yläpuolella Arrow-järjestelmä. Keskikerros merkitsee torjuntakykyä 40–300 kilometrin etäisyydelle. Pystysuunnassa järjestelmä torjuu valmistajan mukaan lentokoneita enintään 30 kilometrin ja ohjuksia enintään 15 kilometrin korkeuteen.
Asejärjestelmä sisältää pystysuoraan nostettavan 12 ohjuksen laukaisuyksikön, Israel Aerospace Industriesin ELM-2084-tulenhallintatutkan, johtamis- ja operointiaseman ja 4,6-metrisiä Stunner-torjuntaohjuksia (Yhdysvalloissa nimellä SkyCeptor). Niiden kiinteää ajoainetta käyttävä sykäysrakettimoottori nostaa ohjuksen nopeuden 7,5-kertaiseen äänennopeuteen (9 190 km/h). Ensimmäiset kaksi sykäystä kiihdyttävät ohjuksen alustavalle lentoradalle ja kolmas aktivoituu loppukiihdytystä ja liikehtimistä varten maalin torjumiseksi.
Tyypillisistä torjuntaohjuksista poiketen Stunnerista puuttuu taistelukärki. Ohjuksen torjuntateho perustuu pelkkään liikevoimaan, toisin sanoen se törmää maaliinsa. Ohjuksen epäsymmetrisessä, delfiininkuonomaisessa kärkiosassa on kaksi lennon loppuvaihetta ohjaavaa sensoria: yhdistetty elektro-optinen ja infrapunasensori sekä tutka joka sään toimintaa varten. Lennon keskivaiheeseen saakka ohjus saa päivityksiä tulenhallintatutkalta datalinkin välityksellä. Stunnerin tuotantohinta on noin 900 000 euroa.
USA mukana kehityksessä
David’s Slingin kehittäminen alkoi vuonna 2006. Vuonna 2008 Yhdysvallat liittyi mukaan järjestelmän kehittämiseen ja hankintaan noin kahdella miljardilla dollarilla (noin 1,8 miljardilla eurolla). Vuonna 2009 järjestelmän pääkehittäjä Rafael teki yli 100 miljoonan dollarin (yli 90 miljoonan euron) sopimuksen Raytheon Missiles and Defensen kanssa Stunner-torjuntaohjuksen ja sen laukaisimen kehittämisestä. Rafael esitteli järjestelmän julkisuudessa ensimmäistä kertaa Pariisin ilmailunäyttelyssä vuonna 2013. Noin puolet järjestelmän komponenteista on rakennettu Yhdysvalloissa.
Järjestelmän kehitystestit aloitettiin vuonna 2012, jolloin tehtiin ensimmäinen ohjuksen onnistunut laukaisu Etelä-Israelissa. Toinen, myös onnistunut, testi tehtiin vuoden kuluttua. Kolmas ja neljäs järjestelmän realistinen ja reaaliaikainen testi vuonna 2015 sisälsivät useamman samanaikaisen maalin.
Israelin ilmavoimat otti vastaan ensimmäisen David’s Sling -yksikön vuonna 2016 ja testasi järjestelmää tammikuussa 2017. Palveluskäyttöön järjestelmä tuli maaliskuussa 2017. Heinäkuussa 2018 Israel käytti järjestelmää ensimmäisen kerran kahta Syyrian laukaisemaa lyhyen kantaman ballistista OTR-21 Totška -ohjusta vastaan. Syyrian ohjukset putosivat kuitenkin itsestään Syyrian alueelle, joten Israel käytti Stunner-ohjusten sisältämää itsetuhojärjestelmää, jolla ohjuksen lento voidaan katkaista. Maaliskuussa 2019 Israel teki järjestelmän kuudennen testin torjuen onnistuneesti tuntemattomaksi jääneen maalin.
