Kremlin odotusten vastaisesti Eurooppa ei jäätynyt eikä sen talous romahtanut viime talvena, mutta Euroopan energiajärjestön pääjohtajan Fatih Birolin mukaan ensi talvesta voi tulla vaikeampi. EU:n energiakomissaari Kadri Simsonin mukaan myös kesästä voi tulla hankala, minkä vuoksi Euroopan pitää varautua pahimpaan.
Venäjän presidentti Vladimir Putinilla on yhä ässä hihassaan, koska kaasun virtaaminen Eurooppaan jatkuu yhä; volyymi pieneni vain 60–80 prosenttia verrattuna hyökkäyssotaa edeltäneisiin vuosiin. Vaikka kaasun hinta on laskenut Euroopassa elokuun ennätyshinnoista, se on yhä kolmesta neljään kertaa kalliimpaa kuin viime vuosikymmenen keskihinta.
Energiasotaan on allokoitu EU:ssa jo yli 650 miljardia euroa, mutta summa nousee nopeasti yli biljoonaan. Osa tästä summasta päätyy Kremlille, viime vuonna 53 miljardia pelkästään kaasusta. Miksi EU selviytyi viime talvesta, mutta ei ehkä enää seuraavasta?
Energiansäästötalkoissa vähennettiin Eurostatin mukaan kaasun kulutusta 17,7 prosenttia elo-maaliskuussa verrattuna edellisen viiden vuoden keskiarvoon. Suomi oli kärkimaa 55 prosentin vähennyksellä. Ensi talvena kulutusta ei Tšekin kauppa- ja teollisuusministeri Josef Sikelan mukaan enää pystytä teknisesti vähentämään lisää, koska ihmisiä ei voida pakottaa alentamaan kotiensa lämpötilaa eikä teollisuutta enää vähentämään tuotantoa.
Kulunut talvi oli epätavallisen lämmin, mikä vähensi lämmitystarvetta. Jos ensi kesästä tulee yhtä kuuma ja kuiva kuin viime kesästä, se tulee lisäämään jäähdytystarvetta tilanteessa, jossa vesivoimaa ei ole juuri tarjolla ja lämpimät jokivedet vaikeuttavat ydinreaktorien jäähdytystä. Sen vuoksi saatetaan joutua tuottamaan sähköä ensi talveksi varastoidulla kaasulla.
Kaasuvarastojen täyttöaste ylitti EU:n asettaman 90 prosentin tavoitteen marraskuuhun mennessä. Kaasuvarannon ylläpito perustuu kuitenkin olettamukselle, että Venäjä ei sulje kaasuhanojaan yhtään enempää. Jo viime talvi kuitenkin osoitti, ettei tähän voida luottaa. Viime talvena Venäjä täytti jopa 50 prosenttia EU:n kaasun tarpeesta. Tuontia muilta kaasun tuottajilta ei pystytä lisäämään, koska kaikki putkikapasiteetti on jo käytössä ja uuden rakentaminen on hidasta, kallista ja vihreän siirtymän politiikan takia myös mahdotonta.
Nesteytetystä kaasusta oli viime vuonna ylitarjontaa, koska Kiina vähensi hankintojaan koronapandemian takia. Nyt kun Kiinan talous on taas kasvussa, kaasun kysyntä tulee olemaan kovaa. Viime vuonna LNG:n kysyntä kasvoi Euroopassa 63 prosenttia, ja sen odotetaan kasvavan vielä lisää. Samaan aikaan tuotanto ei kuitenkaan ole kasvussa. Kiinan ja EU:n kilpailu LNG:stä voi nostaa hinnan kestämättömäksi.
EU jakoi viime vuonna ennennäkemättömän summan energiatukia ja pysyi yhdessä rintamassa. Tuen jatkaminen kehitysinvestointien sijasta jättää EU:ta yhä enemmän jälkeen kilpailijoistaan ja saattaa viedä jo valmiiksi laman partaalla kiikkuvan talouden lamaan. Energiatuet ovat tukeneet kaasun kulutusta tilanteessa, jossa kulutusta pitäisi vähentää, koska vaihtoehtoja ei ole ollut.
EU:n yhtenäisyys saattaa myös olla koetuksella. Poliittisia seuraamuksia voi olla tulossa, jos yrityksiä kaatuu, työttömyys kasvaa ja väestö alkaa saada tarpeekseen mukavuuden ja rahanmenettämisestä. Poliitikot saattavat alkaa vaatia myönnytyksiä Venäjälle tai protektionismia. Mutta kestääkö Venäjänkään talous suurimman kaasumarkkinansa menettämisen?
