LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus –kyselyn mukaan etenkin 35 000–50 000 euroa vuodessa ansaitsevilla kyky selviytyä yllättävistä menoista on kaventunut. Tuloluokan vastaajien arvioista lasketun painotetun keskiarvon mukaan nämä taloudet kestäisivät vielä hetkellisen, noin 1 100 euron menolisäyksen. Mutta sitä ylittävältä osalta ongelmia olisi jo tiedossa.
Vaikka keskimääräinen kipuraja kulkee yli tuhannessa eurossa, isolle osalle vastaajista sekin on liikaa. Kyselyn 35 000–50 000 euroa vuodessa ansaitsevista 75 prosenttia sanoi, ettei selviäisi tuhannen euron lisämenoista.
– Selvästi useampi keskituloinen sanoo olevansa koettujen kriisivuosien jälkeen vaikeuksissa tonnin yllättävien lisämenojen kanssa. Syksyllä 2019 teettämässämme vastaavassa kyselyssä vaikeuksia sanoi kokevansa 55 prosenttia tuloluokan vastaajista, mutta alkukevään kyselyssä ongelmia ilmenee jo 75 prosentilla vastaajista. Varautumisen tarve on lisääntynyt, LähiTapiolan ekonomisti Hannu Nummiaro sanoo.
– Syy nimenomaan keskituloisten talousvaikeuksiin lienee, että elämisen hinta on noussut huomattavasti palkkoja enemmän. Pienituloisten toimeentuloon vaikuttava sosiaaliturva nousee usein hintojen mukana ja suurituloisille on todennäköisemmin kertynyt oman talouden puskureita, joten keskituloisen suhteellisen aseman heikentyminen koetussa inflaatioympäristössä on odotettu tulos, hän jatkaa.
Arkimenojen, kuten ruuan ja energian hinnat ovat kallistuneet selvästi vuoden aikana. Tilastokeskuksen maaliskuun inflaatiotilastojen mukaan esimerkiksi elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat olivat kallistuneet 16,2 prosenttia vuotta aiemmasta. Asuminen, vesi, sähkö, kaasu ja muut polttoaineet olivat puolestaan nousseet 10,6 prosenttia.
Kyselyssä kaikkien vastaajien keskimääräinen selviytymisraja oli hieman alle 1 500 eurossa. Yksinelävien keskimääräinen kipuraja kyselyn mukaan on kolmisen sataa euroa matalampi kuin lapsiperheillä.
Yllättäviin menoihin yritetään varautua
Suomalaiset sanovat olevansa varautunut yllättäviin menoihin. Arjen katsaus –kyselyssä jopa 76 prosenttia kyselyn yli tuhannesta vastaajasta sanoi varautuneensa vähintäänkin hiukan yllättävien menojen varalta.
– Maaliskuussa inflaatio oli Suomessa 7,9 prosenttia, mikä tarkoittaa viimeisimmän vuoden aikana tapahtuvaa hintojen nousua. Inflaatioshokin pitkittyessä hintojen nousu alkaa kuitenkin kertautua. Inflaatio alkoi kiihtyä heti koronavuoden 2020 päätettyä ja siitä lähtien kuluttajahintaindeksi on ehtinyt nousta 15 prosenttia, Nummiaro sanoo.
– Elintarvikkeiden hinnat ovat kokonaisuudessaan nousseet jo 23 prosentti ja asuminen kallistunut 21 prosenttia. Palkat eivät ole nousseet samaa tahtia. Kotitalouksien osuus, joilla tulot ovat pienemmät kuin menot, on yli tuplaantunut viime vuosikymmenen normaalista. Hintojen nousu työntää monen oman talouden ahtaalle, ellei liikkumavaraa tuovia säästöjä löydy.
Finanssialan uusimman Säästäminen ja luotonkäyttö –tutkimuksen mukaan monien arkikulujen kasvusta huolimatta suomalaisten menoseurannan aktiivisuus on hieman laskenut. Tutkimuksen mukaan menojaan seuraa säännöllisesti 61 prosenttia vastaajista.
Se on pienin osuus seitsemän aiemman tutkimuksen tuloksiin verrattuna. Sen sijaan satunnaisesti menojaan seuraavien määrä on kasvanut viisi prosenttiyksikköä vuoden 2021 tutkimuksesta.
LähiTapiolan teettämän kyselyn toteutti Kantar Public. Kyselyyn vastasi 6.-16.1.2023 yhteensä 1 043 suomalaista, jotka ovat täyttäneet 18 vuotta. Kyselyn tilastollinen virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.
