Turkin Nato-jarrutuksen todellisena syynä ei ole Venäjä tai Ruotsissa järjestetyt mielenosoitukset, vaan tyytymättömyys Naton uuteen strategiseen konseptiin. Näin kertovat eri lähteet ruotsalaiselle Aftonbladetille.
Turkki jarrutti pitkään sekä Suomen että Ruotsin Nato-jäsenhakemuksia. Vaikka Turkki hyväksyikin Suomen jäsenyyden maaliskuussa, ei Ruotsin hakemuksen kohdalla ole toistaiseksi tapahtunut läpimurtoa. Nato-jäsenhakemuksen kohtalo onkin herättänyt runsaasti keskustelua länsinaapurissa.
Ongelma ei kuitenkaan ole Ruotsi, useat toisistaan riippumattomat ja prosessia tuntevat lähteet kertovat Aftonbladetille. Turkki haluaa jarrutuksellaan muuttaa Naton viime vuonna hyväksymää strategista konseptia, jossa määritellään puolustusliiton strategiat ja uhkakuvat. Tuoreessa strategiassa Venäjää kuvaillaan liittouman suurimmaksi uhkaksi, mutta Turkki kokee muiden Nato-maiden vähättelevän Turkin omaa huolenaihetta, terrorismia.
Terrorismi on Turkille yhtä suuri haaste kuin Venäjä Baltian maille, lähteet kuvailevat. Nyt Turkin hallinto ei koe saavansa Nato-kumppaneiltaan riittävästi tukea terrorismin torjunnassa, asiaa tuntevat kertovat.
Nyt Turkki haluaa Naton ottavan konkreettisemmin kantaa terrorismin uhkaan ja siihen varautumiseen, esimerkiksi liiton puolustussuunnitelmissa. Analyytikoiden mielestä tämä olisi myös sisäpoliittinen signaali, eli osoitus siitä, että Turkin turvallisuuspoliittisia huolenaiheita kunnioitetaan.
Turkilla on jarrutuksessa ”ässä hihassaan”, sanoo Aftonbladetin tietoja kommentoiva ex-diplomaatti Michael Sahlin. Turkki on geopoliittiselta sijainniltaan keskeinen Nato-maa. Puolustusliiton tulee olemaan vaikeaa toteuttaa strategiaansa ilman Turkin tukea, hän arvioi.
