Eduskuntaryhmien puheenjohtajista moni suhtautuu varovaisen myönteisesti kaavailtuun työmarkkinatuen korvaavaan osallistumistuloon. Asia ei jaa jyrkästi hallitus- ja oppositiopuolueiden ryhmänjohtajia, vaan tukea ja kritiikkiä löytyy eri suunnista.
Tiedot selviävät Verkkouutisten sähköpostikyselystä ryhmäjohtajille.
Professori Heikki Hiilamon johtama työryhmä pohtii pitkäaikaistyöttömien aktivoimista osallistumistulolla, jonka saaminen edellyttäisi oma-aloitteista osallistumista esimerkiksi vapaaehtoistoimintaan.
Verkkouutiset kysyi ryhmäjohtajilta Kannatatteko työmarkkinatuen korvaamista tämän kaltaisella osallistumistulolla?
Vastauksista ilmenee, että osallistumistuloon suhtaudutaan varovaisen myönteisesti oppositiopuolueissakin, joskin vihreät liputtaa selkeästi ensisijaisesti perustulolle.
SDP:n ryhmäjohtaja Antti Lindtman sanoo odottavansa kiinnostuneena Hiilamon ryhmän esityksiä:
– Näen osallistavassa sosiaaliturvassa mahdollisuuksia, mikäli sillä pyritään tukemaan työttömien omaa aktiivisuutta, eikä sillä pyritä korvaamaan palkkatyötä.
Lindtman korostaa, että oikein toteutettuna osallistumiseen kannustaminen on hyvä asia, mutta pelkkä sanktioiden lisääminen ja tukien heikentäminen eivät ole järkeviä ratkaisuja. Hän huomauttaa, että passiivisuuden takana voi olla terveysongelmia, oppimis- tai keskittymisvaikeuksia ja syrjäytymiskehitystä.
Vasemmistoliiton Aino-Kaisa Pekonen katsoo niin ikään, että osallistumistulon kaltaiset uudet keinot voivat olla ”kokeilemisen arvoisia”:
– Jos tällaista järjestelmää halutaan kokeilla, on oleellista taata riittävä toimeentulo eli perustulo, hän kuitenkin painottaa.
Pekonen korostaa, että pitkäaikaistyöttömyys on Suomen suurimpia ongelmia, jonka ratkaisemiseksi on löydyttävä tahtoa ja riittävät resurssit.
– Jatkuvan työttömyyden ja usein nöyryyttävien erilaisten aktivoimistoimien sijaan ihmisen olisi saatava joko oikeisiin töihin tai eläkkeelle.
Vihreät: Osallistumislisä täydentämään perustuloa
Vihreistä katsotaan, että työttömyysturva on jäänyt jälkeen työelämän muutoksista koskien etenkin pätkätyöläisiä, freelancereita ja pienyrittäjiä. Vihreät lähtisi ratkomaan ongelmaa kuitenkin ensisijassa perustulolla:
– Se (perustulo) takaisi perusturvan kaikissa tilanteissa, mutta kannustaisi samalla työn vastaanottamiseen, katsoo vihreiden ryhmäjohtaja Krista Mikkonen.
Vihreiden mielestä ihmisille ”pitää tarjota mahdollisuuksia eikä keppiä” ja mielekästä tekemistä uskotaan löytyvän tätä kautta. Täysin osallistumistuloa ei kuitenkaan tyrmätä:
– Jonkinlainen minimiturvan takaavaa perustuloa täydentävä ja suurentava osallistumislisä voisi olla keino sovittaa yhteen perustulo ja osallistumistulo, puntaroi Mikkonen.
Kristillisdemokraattien Peter Östman pitää tärkeänä löytää keinoja pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi:
– Emme suoralta kädeltä tyrmää ajatusta osallistumistulosta mutta näemme, että meillä on parempi ratkaisu. Kristillisdemokraatit on esittänyt kannustavan perusturvan käyttöönottoa. Mallimme korvaisi perusturvan sirpalemaisuuden ja lisäisi työnteon kannustimia. Lyhyen ja matalapalkkaisenkin pätkätyön vastaanottaminen lisäisi aina käteen jääviä tuloja, Östman kuvaa.
RKP:stä suhtaudutaan myönteisesti osallistumistulon lähtökohtiin:
– Kannatan sitä, että työttömyyskorvauksen tai työmarkkinatuen ehtona on oma aktiivisuus, joka pitää työttömän mahdollisimman lähellä työmarkkinoita. Kolmas sektori voisi olla yksi tällainen kanava takaisin työelämään, ryhmäjohtaja Stefan Wallin pohtii.
Keskusta ja PS varauksella
Hallituspuolueiden ryhmäjohtajista osallistumistuloa tukee selkeimmin kokoomuksen Kalle Jokinen, joka toteaa yksiselitteisesti kannattavansa pitkäaikaistyöttömien aktivoimista tällä tavoin.
Sen sijaan perussuomalaisten ja keskustan ryhmäjohtajat suhtautuvat osallistumistuloon varauksella:
– Tämä asia vaatii tarkempaa pohtimista, mutta en halua sitä kokonaan tyrmätä. Kenties tästä voisi harkita esimerkiksi alueellista kokeilua, puntaroi keskustan ryhmäjohtaja Antti Kaikkonen.
– Osallistumistulon hyvä puoli olisi se, että se auttaisi ehkäisemään pitkäaikaistyöttömien syrjäytymistä ja sillä voisi siten olla kuntouttavia vaikutuksia. Haasteina olisi osallistumiseksi hyväksyttävän toiminnan määrittely sekä muun muassa se, kuinka osallistumista valvottaisiin ja miten paljon kustannuksia siitä aiheutuisi, pohtii perussuomalaisten ryhmäjohtaja Sampo Terho.
Terho korostaa, että ensisijainen tavoite on löytää toimet, jotka edistävät työttömien työllistymistä normaaliin palkkatyöhön mahdollisimman tehokkaasti.
– Hallitus on parhaillaan käynnistämässä perustulokokeilua, jossa pyritään aktivoimaan työttömiä kannustinloukkuja purkamalla ja tekemällä lyhyidenkin työjaksojen vastaanottamisesta kannattavampaa. Eri malleista tulisi pyrkiä löytämään sellainen, joka edistää parhaiten työllisyyttä ja vähentää työttömyysturvasta yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia, Terho näkee.
