Jopa 90 prosenttia Suomeen tulevista kausityöntekijöistä on ukrainalaisia. Koronapandemia vaikeutti kausityöntekijöiden saatavuutta ja Venäjän helmikuussa 2022 aloittama Ukrainan sota on vaikuttanut sekä maatilojen talouteen että niiden mahdollisuuksiin saada kausityövoimaa. Ukrainalaisia kausityöntekijöitä tuli Suomeen vuonna 2022 noin kolmasosa edeltäneen vuoden määrästä.
E2-tutkimuslaitoksen selvityksen mukaan perättäiset kriisit ovat vaikuttaneet etenkin maatalous- ja puutarhayrittäjien jaksamiseen. Perättäiset, ja verrattain ennennäkemättömät kriisit ovat muuttaneet Suomen maatalouden toimintaympäristöä merkittävästi ja yrittäjillä on ollut haasteita sopeutua alati muuttuvaan tilanteeseen. Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melan mukaan perättäiset kriisit ovat näkyneet myös maatalousyrittäjien maksukyvyssä ja maksuaikapyyntöjen määrä on lisääntynyt merkittävästi.
– Maksuaikapyyntöjä tuli viime vuonna 22 prosenttia enemmän edellisvuoteen verrattuna ja joukossa näkyi paljon myös toimijoita, joilla pyyntöjä ei aiemmin ole täytynyt tehdä, Melan yksikönpäällikkö Pirjo Saari kertoo.
Tutkimuksen keskiössä on selviytymisen keinot kriisitilanteista. Yritysten ja toimijoiden kyky sopeutua nopeasti muuttuviin tilanteisiin sekä koetusta oppiminen nähdään merkittävänä tekijänä ruoantuotannon kokonaisuudessa. Pandemian aiheuttaman kausityöntekijöiden äkillisen pulan myötä, monet viljelijät joutuivat jättämään sadon korjaamatta, koska työntekijöitä ei yksinkertaisesti ollut riittävästi saatavilla. Sodan myötä ukrainalaisten määrä Suomessa on kasvanut merkittävästi. Kokonaisuudessaan Suomessa on E2-tutkimuslaitoksen tutkija Atte Penttilän mukaan yli 50 000. Valtaosa ukrainalaisista on tullut Suomeen tilapäisen suojelun statuksella. Valtioneuvoston mukaan vuoden 2022 loppuun mennessä statuksella oli noin 48 000 ihmistä.
Tilanteeseen vaikuttaa merkittävästi myös kausityöntekijöiden sukupuoli. Suuri osa Suomeen tulleista ukrainalaisista on naisia sekä lapsia. Tilapäisen suojelun tai turvapaikkahakemuksen jättäneistä vain 37 prosenttia on miehiä tai poikia. Maatiloilla tehtävät työt ovat usein fyysisiä ja vaikka työpaikkoja on ollut saatavilla, on osaavien ja pystyvien tekijöiden löytäminen ollut haastavaa.
Yrittäjien jaksamista on koeteltu useamman vuoden ajan ja tilanteeseen varautuminen on ollut haastavaa. Tutkimusryhmä suosittaa riskien kartoittamisen ja -hallinnan ottamista osaksi jokaisen maatalousyrittäjän toimintaa. Myös tilanteiden ennakointi ja muutosjohtamisen merkitys on korostunut tutkimuksessa jaksamisen ja selviytymisen keinoina. Yksi merkittävimmistä tutkimuksessa esitetyistä asioista on omasta hyvinvoinnista huolehtiminen kriisitilanteessa.
Pandemia-ajalta opittuja käytäntöjä, esimerkiksi asumisen osalta, on voitu hyödyntää myös sodan aiheuttamassa kriisitilanteessa.
LUE MYÖS:
Työvoimapula uhkaa jo Suomen ruoantuotantoa | Verkkouutiset
