POP:n mukaan Suomen BKT supistuu tänä vuonna 0,6 prosenttia, mutta kasvaa ensi vuonna 0,8 prosenttia.
Ensi vuonna talouden toipuessa vienti kasvaa 3,5 prosenttia ja tuonti kolme prosenttia. Inflaatio asettuu tänä vuonna keskimäärin lähes kuuteen prosenttiin. Ensi vuonna sen kuitenkin ennustetaan olevan merkittävästi tätä vuotta alempana, 2,5 prosentissa.
Investointien kasvu oli vielä viime vuonna reipasta, mutta tänä vuonna näkymä on selvästi synkempi ja investoinnit kääntyvät 3,3 prosenttia miinukselle. Suurin lasku tulee rakennusinvestointien romahtamisesta.
Tänä vuonna 12 kuukauden Euribor on keskimäärin 3,9 prosenttia ja ensi vuonna 3,7 prosenttia.
Bensa on tänä vuonna selvästi viime vuotta halvempaa. Tämä on seurausta sekä raakaöljyn halventumisesta kansainvälisen talouden kasvun hidastumisen seurauksena että jakeluvelvoitteen laskusta. Bensa maksaa tänä vuonna keskimäärin 1,96 euroa litralta. Ensi vuonna bensan hinnan ennustetaan nousevan 2,15 euroon litralta, sillä öljyn maailman markkinahinta nousee.
Palkansaajien ostovoima kasvaa 1,5 prosenttia. Ostovoiman hupeneminen on ollut historiallisen voimakas, eikä ensi vuosi vielä kuro umpeen koko menetystä.
Työllisyys reagoi viiveellä talouskasvun käänteeseen. Tänä vuonna työttömyysaste nousee 7,0 prosenttiin ja ensi vuonna 7,8 prosenttiin.
Energiaraaka-aineiden hintojen lasku ja lisääntyvä sähkön tarjonta näkyy sähkön hinnassa ja tälle vuodelle pörssihinnan ennustetaan asettuvan keskimäärin kahdeksaan senttiin kilowattitunnilta ja ensi vuonna kuuteen senttiin kilowattitunnilta.
– Viime vuonna Ukrainan sotatilanne heijastui energiamarkkinoihin sekä yritysten tuotantoketjuihin kiihdyttäen inflaatiota. Keskuspankit vastasivat tähän korkojen nousulla, mikä ajoi kansainvälisen talouden taantumaan. Suomen talous supistuu tänä vuonna 0,6 prosenttia vaimean ostovoiman ja hiipuneiden yritysinvestointien takia. Inflaatio pysyy tänä vuonna keskimäärin kuuden prosentin paikkeilla, sanoo POP Pankin johtaja Timo Hulkko.
Hänen mukaansa sähkön ja bensiinin hinnan sekä ruuan hinnan kehityksen tasaantuminen sekä toistaiseksi hyvä työllisyystilanne puskuroivat talouden supistumista.
– Ensi vuosi näyttää viime vuoden vastaavaan ennustetilanteeseen nähden lupaavammalle.
Hulkko toteaa, että meillä on sukupolvi, joka on tottunut matalaan korkotasoon.
– Korkojen nousu toi esille, miten monella talous on laskettu varsin tiukalle. Kotitalouden puskurit on tarkoitettu äkillisiin menoihin, kuten pesukoneen uusimiseen. Elämisen pelivara kuitenkin pidemmällä aikajänteellä on useissa kotitalouksissa ollut tänä päivänä liian pieni ja tähän tulisi yleisesti herätä. Taloudessa ei nähdä kotitalouksien kannalta niin nopeita, helpotusta tuovia korjausliikkeitä, mistä ehkä elätellään toiveita, Hulkko sanoo.
– Sekä viime että tänä vuonna on käyty tervettä keskustelua asumisen kustannuksista, kun siihen liittyvät realiteetit ovat konkretisoituneet uudella tavalla energiahintojen ja korkojen nousun myötä. Matalan korkotason aikaan vilkastunutta talousaiheista keskustelua olisi hyvä jatkaa eri foorumeilla osana suomalaisten talousosaamisen kehittämistä. Oman taloudenhallinnan taidot korostuvat, kun arkisten menojen osuus nousee, sanoo Hulkko.
