Suomessa työeläketurva kattaa lähes kaiken ansiotyön ja työeläkelakeja on useita. Yleisen hintatason nousu on heikentänyt monen eläkeläisen tilannetta ja toimeentulo on entistä vaikeampaa.
Viimeisten kymmenen vuoden aikana takuueläke on kasvanut taso- ja indeksikorotusten myötä enemmän kuin työeläke. Eläketurvakeskuksen erityisasiantuntija Samuli Tuominen näkee, että kansaneläkkeen yhteensovittamista olisi hyvä tarkastella laajemmin.
– Kun takuueläkettä on korotettu enemmän kuin kansaneläkettä, on tämä kaventanut kansaneläkkeeseen yhteensovitettavan työeläkekertymän väliä, Tuominen kertoo Verkkouutisille.
Työeläkejärjestelmän piiriin kuuluvat kaikki työsuhteessa olleet sekä yrittäjä- tai maatalousyrittäjätoimintaa harjoittaneet henkilöt, joiden ansiotoiminta ylittää lain edellyttämät vähimmäisehdot. Yrittäjätoiminta vakuutetaan joko yrittäjän eläkelain (YEL) tai maatalousyrittäjän eläkelain (MYEL) mukaan.
Kansaneläke ja takuueläke turvaavat perustoimeentulon tilanteissa, joissa työeläketurva jää pieneksi tai sitä ei ole karttunut ollenkaan.
Kansaneläkejärjestelmää hallinnoi Kela. Kelan hoidettavana on kansaneläkkeiden lisäksi myös muuta sosiaaliturvaa. Kansaneläkkeet rahoitetaan valtion varoin.
Tuomisen mukaan takuueläkkeen merkitys ja määrä on kasvanut huomattavasti kymmenen vuoden aikana.
– Keskimääräinen kokonaiseläke ja yleinen ansiotaso ovat kuitenkin nousseet reaalisesti enemmän kuin kansaneläkkeet, Tuominen kertoo.
Eläkkeensaajien keskusliitto EKL:n mukaan vuoden 2021 lopussa köyhyysrajan alapuolella eli 226 000 eläkeläistä, joka on 15,8 prosenttia kaikista eläkkeensaajista. Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä eli 248 000 eläkeläistä, joka oli yli 17 prosenttia.
Sosioekonomisista ryhmistä pienituloisia on eniten eläkeläisten ryhmässä, ja määrä on kasvanut viime vuosina. Kansaneläke ja työeläke sovitetaan yhteen kokonaiseläkkeeksi. Jokainen työeläke-euro pienentää täyttä kansaneläkettä 50 sentillä, kunnes tietyn suuruisella työeläkkeen tasolla kansaneläkettä ei myönnetä lainkaan.
Yksin asuvan täysi kansaneläke oli vuoden 2023 tammikuussa 732,67 euroa ja työeläkkeen maksuraja 1 512,38 euroa. Asiantuntijan mukaan indeksikorotuksien myötä eläkeläisten reaaliansiot pysyivät pienituloisilla jotakuinkin samana ja ne huononivat korkeammilla tulotasoilla.
– Alkavissa eläkkeissä trendi on ollut, että työeläkkeet ovat olleet suurempia edellisvuosiin nähden. Kehityssuuntaa on kuitenkin vaikea arvioida, Tuominen kertoo.
Eläkkeen karttuminen
Kun takuueläke nousee, kannustavuus työeläkkeen kerryttämiseen voi laskea. Euroina takuueläke on noussut vuoteen 2023 tullessa kolmanneksella, 687,74 eurosta 922,42 euroon.
Vaikka takuueläkkeen euromäärä on noussut, ei takuueläkettä saavien henkilöiden lukumäärä ole merkittävästi muuttunut. Tämä johtuu Tuomisen mukaan todennäköisesti siitä, että työeläkekertymää on usein ollut myöhemmillä vuosiluokilla enemmän.
Suomessa tuetaan yrittäjyyttä ja tilastokeskuksen mukaan 2020-luvulla yrittäjyys on ollut yleisempää muihin Pohjoismaihin verrattuna. Vuonna 2021 Suomen työllisistä 13,5 prosenttia toimi yrittäjänä. Suuri osa yrityksistä on mikroyrityksiä, joissa työntekijöitä on alle 10.
– Yrittäjien työtuloja on vakuutettu paljon alimmalla työtulolla. Silloin kestää kauemmin saavuttaa takuueläkettä vastaava eläketaso työeläkettä kerryttämällä. Alimmalla työtulolla vakuuttamiseen on haluttu puuttua, koska valtion osuus yrittäjäeläkkeiden kustannuksista on noussut, Tuominen kertoo.
YEL-lakiuudistus astui voimaan vuoden alusta
Uudistuksella halutaan parantaa yrittäjien turvaa ja yhdenmukaistaa YEL-vakuutuksen työtulon määrittely eri eläkeyhtiöissä. Uudistuksessa on keskitytty työtulon määrittämiseen ja tarkistamiseen. Työeläkeyhtiö Ilmarisen mukaan on yleistä, ettei yrittäjän työtulo vastaa hänen työpanoksensa todellista arvoa. Monen yrittäjän työtulo on tutkitusti matalampi kuin nykylaki edellyttää, mikä jättää yrittäjän sosiaali- ja eläketurvan alhaiseksi ja jälkeen muista väestöryhmistä.
– Yrittäjät eivät ehkä ymmärrä mitä eläkevakuutuksella saa. Tämän johdosta yrittäjät saattavat verrata eläkevakuutusta muihin sijoitusmuotoihin, eivätkä hahmota sen merkitystä erilaisten riskien kohdatessa, kuten työkyvyttömyyden, Tuominen kertoo.
Suomalaisilla eläkkeensaajien taloudellinen tilanne on vaikeutunut viime vuosien aikana paljon ja Tuomisen mukaan tilanne voi olla tiukka etenkin pienituloisilla eläkkeensaajilla.
Lopulliseen eläkkeeseen vaikuttaa koko työuran ansiot. Eläketurvakeskuksen Tuomisen mukaan kaikki työskentely eläkkeen näkökulmasta kannattaa.
– Työeläkekertymän noustessa takuueläkkeen yläpuolelle, jää eläkkeestä aina enemmän rahaa käteen myös Kelan yhteensovitus ja verotus huomioiden, Tuominen kertoo.
Minimitasojen nostaminen ja korottaminen tukee aina heikommassa asemassa olevia ihmisiä. Asiantuntijan näkemyksen mukaan kansaneläkkeen ja työeläkkeen yhteensovittamista tulisi tarkastella.
– Takuueläkkeen ja kansaneläkkeen korottaminen tukee pienituloisia eläkkeensaajia. Toisaalta, jos näitä vähimmäiseläkkeitä korotetaan, saattaa ansiotyön tekeminen ja sitä kautta työeläkkeen kerryttäminen tuntua erityisesti pienituloisen näkökulmasta kannattamattomalta.
Tuominen kuitenkin huomauttaa, että tilanne on vaikea, sillä eläkejärjestelmän kustannuksia ei haluta ainakaan tällä hetkellä nostaa.