Suomalaisten kunto on huonontunut tutkimusten mukaan jo vuosikymmenten ajan. Huono kunto johtaa siihen, että tarttumattomiin tauteihin sairastuu entistä enemmän ihmisiä.
UKK-instituutin tutkimuksen mukaan mikään talouskasvu ei riitä, jos työikäisten suomalaisten fyysisen toimintakyvyn ja kunnon laskukierrettä ei saada katkaistua. Masennus, tyypin 2 diabetes, sydän- ja verisuonisairaudet, tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä monen muun taudin sairastaminen johtaa edelleen yleistyviin sairauspoissaoloihoin, varhaisempaan työkyvyttömyyteen ja heikompaan työn tuottavuuteen.
Futura-lehden artikkelissa kerrotaan, että varusmiespalveluksen aloittajien kestävyyskunto on heikentynyt asteittain 1970-luvun lopulta aina tähän päivään saakka. Huonokuntoisia varusmiehiä on jo kolmasosa palveluksen aloittajista, määrä on kahdeksankertaistunut. Keskimääräinen paino puolestaan on noussut kahdeksan kiloa. Kestävyyskunto heikentyy edelleen noin neljänneksen työuran aikana.
– Kun vuonna 2021 noin 53 prosentilla 50-vuotiaista miehistä kestävyyskunto oli ”työikäisen kunnon minimitasolla”, ennustemallin mukaan vuonna 2040 enää 27 prosenttia 50-vuotiaista miehistä yltää edes tälle minimitasolle, artikkelissa todetaan.
Fyysisesti vaativiin työtehtäviin tarvittavan kunnon omaa tällä hetkellä noin seitsemän prosenttia 50-vuotiaista, mutta vuonna 2040 osuus on enää runsaan prosentin.
UKK-instituutin, Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen sekä kauppakorkeakoulun, Jyväskylän yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen laatimassa politiikkasuosituksessa esitetään kahdeksan keskeistä kehityskohdetta, joita pitäisi toteuttaa samanaikaisesti useilla hallinnonaloilla, jotta liikkumisen määrää kyettäisiin kansalaisilla lisäämään.
– Ei ole yhtä ja ainoaa oikeaa tehokasta toimintatapaa lisätä suomalaisten liikkumista. Sen sijaan tarvitaan useita, samanaikaisia, eri hallinnonaloilla toteutettavia toimia niin kansallisesti kuin paikallisesti. Liikkumisen kokonaismäärä ja kestävyyskunto eivät käänny kasvu-uralle vahingossa, toteaa UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari.
Ehdotetut kehityskohteet
Liikkumisen edistämisen toimia tulee selvityksen mukaan johtaa poikkihallinnollisesti ja pitkäjänteisesti niin kansallisella kuin paikallisella tasolla. Yhdyskuntarakennetta pitää kehittää niin, että se aidosti kannustaa eri-ikäisiä ihmisiä liikkumaan lihasvoimin arjessa. On luotava tehokkaampia taloudellisia kannustimia ja ohjauskeinoja liikkumisen lisäämiseksi.
Perusopetuksen ja toisen asteen koulut tukemaan laajasti oppilaita fyysisesti aktiiviseen elämäntapaan. Sisällytetään oman elinikäisen toimintakyvyn ylläpitämiseen keskittyvä kurssi jokaiseen korkeakoulututkintoon. Sitoutetaan terveydenhuolto vahvemmin elintapaohjauksen toteutukseen ja mahdollistetaan välineitä ohjaukseen. Luodaan harrastustoiminnalle uusi entistä harrastajalähtöisempi malli.
Viimeisenä ehdotettuna kehityskohteena on, että luodaan kuntien, työnantajien, järjestöjen ja kotien kanssa uutta aktiivista tapaa tehdä työtä ja elää arjessa.
