Niin sanottu vientivetoinen palkkamalli ja siihen liittyvä hallitusohjelmakirjaus valtakunnansovittelijan tehtävän tarkennuksesta on herättänyt keskustelua työmarkkinoilla.
Kokoomuksen kansanedustaja Ville Valkonen selventää Twitter-ketjussaan, miten ja miksi kirjaus päätyi ohjelmaan.
– Finanssikriisin jälkeen Suomen talous kehittyi surkeasti ja ajauduimme ”menetetylle vuosikymmenelle”. Yhtenä keskeisistä syistä oli kustannuskilpailukyvyn romahdus: palkat nousivat, vaikka tuottavuus ei olisi antanut sille katetta, Valkonen alustaa.
Hänen mukaansa ratkaisuja etsittiin kuumeisesti. Vuonna 2015 silloinen Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen johtaja Juhana Vartiainen ja Ruotsin entinen valtiovarainministeri Anders Borg laativat valtioneuvoston kanslian tilauksesta kattavan talousraportin ”Strategia Suomelle”.
– Raportista löytyy kattavat taloustieteelliset perustelut palkanmuodostuksen vientivetoisuudelle. Suomen vientivetoinen talous, Valkonen sanoo.
Raportissa pohdittiin eri vaihtoehtoja, joista ensisijainen oli työmarkkinoiden oma sopiminen. Esille nostettiin kuitenkin myös valtion raamitus.
Valkonen muistuttaa, että jo vuonna 2015 Juha Sipilän (kesk.) hallitus yritti ”kätilöidä” mallia.
– Työmarkkinoilla myllersi. Elinkeinoelämän keskusliitto lopetti keskitetyt (neuvottelut). Metsäteollisuus lopetti yleissitovat neuvottelut.
Valkosen mukaan monet odottivat, että tapahtumien päätteeksi työmarkkinajärjestöt saavat vakaan palkanmuodostusmallin aikaan.
– Toisin kuitenkin kävi. Vuoden 2022 (työmarkkina)kierroksella päädyttiin julkisen sektorin palkkajohtajuuteen, mikä on pitkällä aikavälillä mahdotonta. Ja vielä tilanteessa, jossa Suomi velkaantuu hurjalla tahdilla ja peruspalvelujen rahoitus horjuu.
Hänen mukaansa oli selvää, että jotain tarvitsee tehdä.
– Borg & Vartiaisen raportin ajatus oli jäänyt taustalle elämään. Säätytalolla asiaa punnittiin tarkkaan. Kirjaus päätettiin tehdä – kaikki tietävät sen ongelmat, mutta kyseessä on niin keskeinen osa Suomen taloutta ja työtä, että asiaa ei voi sivuuttaa.
– Tekemättä ei voi jättää.
Hallitusohjelmasta löytyy myös keskustelua herättänyt kirjaus, jonka mukaan ”palkantarkastusten yleistä linjaa ei voida ylittää valtakunnansovittelijan toimistosta tai sovittelulautakunnan toimesta annettavalla sovintoehdotuksella”. Kirjauksesta on Valkosen mukaan hyvä tarkentaa se, että se ei koske sopimista, vaan valtakunnansovittelijan työtä.
– Neuvottelut, työtaistelut ja sopiminen säilyvät normimekanismeina palkanmuodostuksessa. Samoin ikääntymisestä johtuva työvoimapula parantaa työntekijöiden neuvotteluvoimaa koko ajan.
Lopuksi Valkonen muistuttaa Suomen olevan pieni ja vientivetoinen talous, jossa kaikkien suomalaisten palkankorotusvara määrittyy lopulta sitä kautta, pärjäämmekö maailmanmarkkinoilla.
– Talouskasvu mahdollistaa myös muiden alojen palkankorotukset.
PALJASTUS. Vientivetoinen palkkamalli ja siihen liittyvä HO-kirjaus valtakunnansovittelijan tehtävän tarkennuksesta keskusteluttavat #työmarkkinat.
Avaan tässä ketjussa, miten kirjaus päätyi ohjelmaan ja ennen kaikkea MIKSI.
Taustalla on kuvan raportti
#hallitusohjelma pic.twitter.com/a3PYdtqOac
— Ville Valkonen (@ville_valkonen) June 21, 2023
