Rikoslain mukaan vähäinenkin ympäristön roskaaminen on rikos, josta seurauksena voi olla sadan euron suuruinen rikesakko. Vähäisellä roskaamisella tarkoitetaan esimerkiksi karkkipaperin tai tupakantumpin heittämistä maahan.
Silti roskaamisesta määrätään rangaistuksia erittäin harvoin. Asiasta kertoo Iltalehti.
IL:n haastatteleman ympäristöministeriön lainsäädäntöneuvos Jussi Kauppilan mukaan selitys on yksinkertainen.
– Ongelma on siinä, ettei yleistä roskaamista valvota, koska meillä ei ole riittäviä valvontaresursseja. En tiedä yhtään tapausta, jossa olisi kirjoitettu rikesakko jollekin roskaamisesta.
Nykyisellään rikesakkoja voivat kirjoittaa poliisi ja syyttäjä. Muutamia oikeuksia on annettu myös esimerkiksi tullille ja rajavartiolaitokselle, koska ne ovat suhteellisen lähellä poliisia toimivallan kanssa.
Kauppilan mukaan valvontaresurssien laajentaminen olisi tehokkaampi keino ratkaista roskaamiseen liittyviä ongelmia.
– Jos esimerkiksi pysäköinninvalvojat, kunnan terveystarkastajat tai muut viranomaiset voisivat kirjoittaa rikesakkoja roskaamisesta, viranomaisvalvonnan resurssit saataisiin näin moninkertaistettua, Kauppila sanoo IL:lle.
Kauppilan mukaan roskaamista tapahtuu kahdella tasolla, joista ensimmäinen on yksityisten ihmisten roskaaminen, eli arkipäiväinen ja tavanomainen toiminta, jossa ihmiset heittävät papereita, kertakäyttöpakkauksia ja tupakantumppeja yleisille alueille.
Toinen taso on yksityisillä pihoilla tapahtuva roskaaminen. Kauppilan mukaan esimerkiksi yksityiset maanomistajat ja yritykset, esimerkiksi romuautokorjaamot, voivat kerätä takapihoilleen kaikenlaisia romukasoja, mikä täyttää roskaamisen tunnusmerkistön.