Ennallistamisasetuksen kohtalo ratkeaa keskiviikkona, kun Euroopan parlamentin täysistunto kokoontuu Ranskan Strasbourgissa äänestämään kannastaan komission ehdotukseen.
– Ennallistamisasetuksen kanssa voi käydä miten päin tahansa, sanoo tiedotteessa europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok.).
Sarvamaan mukana ”yksikin ääni voi ratkaista” lopputuloksen suuntaan tai toiseen.
– Ennallistamisasetus tulee jäämään historiaan kenties yhtenä tiukimpana äänestyksenä Euroopan parlamentin historiassa. On esitetty monenlaisia valistuneita arvioita siitä, miten äänestyksessä tulee lopulta käymään.
– Lopputulos ratkeaa Euroopan keskustapuolueen sekä sosiaalidemokraattien keskuudessa, joiden äänet tulevat lopulta ratkaisemaan koko pelin.
Komission ehdotus ennallistamisasetukseksi on saanut parlamentissa aikaisemmin kylmää kyytiä. Se on torjuttu ensiksi maatalous- ja kalatalousvaliokunnissa ja viimeisimpänä ympäristövaliokunnassa, jossa ehdotus hylättiin äänten tasatuloksen myötä.
– Esitystä vastaan äänestävistä on maalattu julkisuudessa luonnontuhoajien ja jopa ääriajattelijoiden mielikuvaa. Tämä ei ole totta. Demokraattiseen yhteiskuntaan ei kuulu se, että yksi poliittinen laita sanelee ehdot muiden seuratessa vierestä, Sarvamaa sanoo.
Viime kesänä jätetyn ennallistamisasetusehdotuksen mukaan vähintään 30 prosenttia tilaltaan heikentyneistä maa- ja vesiekosysteemeistä tulee ennallistaa vuoteen 2030 mennessä. Suomessa pitäisi sen mukaan ennallistaa ehkä jopa 1,2 miljoonaa hehtaaria metsää.
Sarvamaan mielestä ennallistamisasetus on pysäytettävä.
– Me suomalaiset olemme hoitaneet metsiämme ensiluokkaisesti ja harjoittaneet maatalouttamme edistyksellisesti jo usean sukupolven ajan. Vuosien saatossa kumuloitunut ammattitaito ja kokemus kestävästä metsänhoidosta on osa identiteettiämme. Me suomalaiset osaamme ja tiedämme metsämme parhaiten.
-Miksi siis antaisimme jonkun muun sanella yksityiskohtaisesti, miten meidän tulisi hoitaa metsiämme.
Sarvamaa viittaa siihen, että komissio puuttuisi asetuksella suoraan kansalliseen päätäntävaltaan metsäpolitiikassa. Hän korostaa, että juuri tämä yksityiskohtainen sääntely romuttaa keskeisen EU-lainsäädännön ohjenuoran, eli läheisyysperiaatteen.
– Meidän on voitava tehdä metsiämme koskevat päätökset omista lähtökohdista käsin ja parhaimpaan paikalliseen tietoon perustuen.
