EU:n budjettisäännöt voivat haitata Suomen hävittäjäkauppoja

Elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) muistuttaa puolustusvoimien hävittäjähankintojen ajoittuvan samaan aikaan, jolloin väestön ikärakenne ja ikääntyminen luovat paineita julkiseen talouteen.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Olli Rehnin mielestä voitaisiin pohtia puolustukseen sijoitettavien resurssilisäyksien ottamista huomioon, kun Euroopan unionin vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa tarkastellaan julkisen talouden alijäämää ja velkaa. EU saattaakin tulevaisuudessa tulkita sopimusta nykyistä väljemmin.

– Voidaan kysyä, pitäisikö vakaus- ja kasvusopimusta reivata niin, että velkaantumisen tarkastelussa vastapainoksi on plussan puolella laskettava paitsi rakenteelliset uudistukset ja investoinnit myös puolustukseen sijoitettavat resurssilisäykset, hän sanoi puheessaan Taloustoimittajien yhdistyksen tilaisuudessa tiistai-iltana Helsingissä.

MAINOS - SISÄLTÖ JATKUU ALLA

Rehnin mukaan asia ei ole Suomelle mikään sivuseikka, kun mietitään edessä olevia hävittäjähankintoja. Hän muistutti hankintojen kaiken lisäksi ajoittuvan samaan aikaan, kun väestön ikärakenne ja ikääntyminen luovat paineita julkiseen talouteen 2020-luvulla.

EU:n vakaus- ja kasvusopimus asettaa jäsenmaille tiukat rajoitukset julkiselle taloudelle. Julkisen talouden alijäämä ei saa ylittää 3 prosenttia eikä velka 60 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Jo toissa vuonna Eurooppa-neuvostossa kuitenkin pohdittiin, miten sopimuksen määräysten mahdollistamaa joustavuutta voitaisiin hyödyntää parhaiten. Viime vuoden alussa komissio antoikin uudet ohjeet sääntöjen soveltamisesta.

Niiden tavoitteena on komission mukaan edistää rakenneuudistuksia ja investointeja sekä ottaa kunkin jäsenvaltion suhdannevaihe paremmin huomioon.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS