King’s College -yliopiston sotatieteiden emeritusprofessori Lawrence Freedman arvioi Foreign Affairs-lehdessä yhden sodan paradokseista olevan se, että kun alkuperäiset tavoitteet tulevat tavoittamattomiksi tai siirtyvät muutoin sivuun, niin häviäjän maineen välttämisen merkitys kasvaa.
– Itse asiassa niin tärkeäksi, että vaikkei voitto ole enää mahdollinen, hallinnot jatkavat silti taistelua näyttääkseen, etteivät tulleet lyödyksi, emeritusprofessori avaa.
Tämä johtuu siitä, että tappio asettaa epäilyksen varjon hallinnon viisauden ja kompetenssin ylle. Häviö sodassa voi johtaa hallinnon kaatumiseen ja tappion myöntäminen tekee vallassa pysymisestä hankalampaa.
Nämä merkit ovat professorin mukaan ilmiselviä Vladimir Putinissa. Tavoite ”denatsifikaatiosta” eli hallinnon vaihtamisesta on selkeästi epäonnistunut, sillä Volodymyr Zelenskyi on vahvempi kuin koskaan. Demilitarisaatiota koskevaa tavoitettakaan ei varsinaisesti voi kutsua menestykseksi, onhan Ukraina matkalla koko Euroopan militarisoiduimmaksi valtioksi. Moni venäjänkielinen ukrainalainen, joita Kreml väittää puolustavansa, puhuu nyt mielummin ukrainaa samalla, kun Donbassin venäjänkieliset alueet kärsivät tuhosta ja väestökadosta sodan seurauksena.
– Putin ei ole lähelläkään tavoitteidensa saavuttamista samalla, kun hänen pelinsä hinta nousee yhä korkeammaksi. Hän toki voi yhä uskoa, että ainakin osa alkuperäisistä tavoitteista on edelleen saavutettavissa, mutta ei hän ole koskaan vaikuttanut ihmiseltä, joka tyytyisi tasapeliin, hän kirjoittaa.
– Hän tahtoo lopputuloksen, jossa vaikuttaa selkeältä voittajalta.
Siksi Putin ei Freedmanin mukaan voisi hyväksyä teoreettista aselepoa edes nykyasemilla: se osoittaisi, ettei yksikään tavoitteista tullut saavutetuksi. Heti, kun taistelut päättyisivät ja joukot tulisivat kotiin, alkaisi kansallinen tilinteko joka ei olisi Putinille suotuisa.
– Mutta nyt Putinin täytyy kohdata vieläkin järkyttävämpi mahdollisuus: tilintekoa ei voi viivästyttää ja se alkaa ennen taisteluiden lopullista päätöstä. Kaikki trendit osoittavat väärään suuntaan, eikä Putinilla ole keinoa osoittaa, että tilanne olisi pelastettavissa. Venäjän presidentti on ajettu nurkkaan ilman yhtään hyvää vaihtoehtoa, Freedman kirjoittaa.
– Hän voi todellakin jo käsittää, että tilinteon hetki on lähellä.
