Lähestyvä koulujen alku tuo sadat tuhannet lapset ja nuoret liikenteeseen. Koululaiselle kertyy lukuvuoden aikana lähes 400 matkaa koulun ja kodin välillä, joista jokainen voi olla tärkeä osa päivittäistä liikuntaa.
Pyöräliitto muistuttaa tiedotteessa, että aikuisilla on vastuu liikunnallisen elämäntavan roolimalleina ja turvallisen liikenneympäristön rakentajina.
Aktiivisten koulumatkojen tärkeys korostuu koko ajan, sillä vain noin kolmasosa lapsista ja nuorista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Koulu- ja työmatkapyöräilyn edistäminen on myös osa Petteri Orpon (kok.) hallituksen Suomi Liikkeelle -ohjelman keinovalikoimaa, jonka tavoitteena on torjua liikkumattomuuden haittoja.
Vaikka etenkin alakouluikäiset lapset pyöräilevät ja kävelevät kouluun ahkerasti, ikäryhmittäin tarkasteltuna vain noin puolet alakoululaisista ja alle viidennes yläkoululaisista liikkuu tarpeeksi, eikä kehitys ole vuosiin liikahtanut merkittävästi parempaan suuntaan. Valtakunnallisesti noin 40 prosentilla oppilaista fyysinen toimintakyky on tasolla, joka voi vaikeuttaa arjessa jaksamista.
Jotta liikunta vakiintuisi osaksi elämäntapaa, kannattaa arjen liikuntatottumuksista pitää kiinni. Koulumatkojen arvokkuus piilee siinä, että ne voivat kerryttää viikkoon monta tuntia rentoa liikuntaa, jota varten ei tarvitse erikseen järjestellä aikaa tai harrastuskyytejä. Matkan ei tarvitse olla pitkä tuottaakseen paljon hyötyä.
– Jo kolmen kilometrin mittaisen edestakaisen koulumatkan kävely tai pyöräily voi tuottaa noin 40–60 prosenttia päivittäisestä kestävyysliikuntasuosituksesta, sanoo kehittämispäällikkö Sanna Ojajärvi Pyöräilykuntien verkostosta tiedotteessa.
Ojajärvi muistuttaa, että myös vanhemmat lapset kaipaavat kannustusta aktiivisiin koulumatkoihin. Yläkouluissa alle viiden kilometrin koulumatkat kuljetaan hyvin aktiivisesti vielä 7. luokalla (78 prosenttia kävellen tai pyöräillen), mutta määrä laskee selvästi 9. luokalla (59 prosenttia).
– Lasten ja nuorten mukaan koulut kannustavat aktiivisiin koulumatkoihin useimmin nuorimpia ikäluokkia. Kaikenikäiset nuoret kulkisivat useammin kouluun aktiivisesti, jos koulussa kannustetaan kulkemaan koulumatkat kävellen tai pyörällä, Ojajärvi sanoo.
– Hyviä kannustuskeinoja voisivat olla koulun henkilökunnan oma esimerkki ja vanhempainilloissa käydyt keskustelut henkilöautolla tapahtuvan saattoliikenteen vähentämiseksi. Jotta pyöräilystä tulisi arkipäiväisempää, koulupäivän aikaiset siirtymiset kirjastoon, urheilukentälle, museoon tai retkille olisi hyvä tehdä pyörällä. Monissa kouluissa näin onkin.
Vanhemmat voivat kantaa kortensa kekoon vaikkapa pyöräilemällä töihin. Jos vanhemmat taittavat työmatkansa lihasvoimin, niin tekevät todennäköisemmin myös heidän lapsensa. Töihin pyöräilevä vanhempi tekee samalla palveluksen omallekin hyvinvoinnilleen.
Erityinen vastuu aikuisilla on järjestää lapsille turvalliset ja mukavat liikenneolosuhteet. Vielä viime vuosina joissain kouluissa on suositeltu välttämään koulumatkojen pyöräilyä yleensä vetoamalla pyöräilyn oletettuihin riskeihin, vaikka kouluun pyöräily ja kävely on tutkitusti turvallista ja päätös koululaisen kulkutavasta kuuluu huoltajalle.
Paremmin kouluympäristöjen turvallisuutta parantaisi autoliikenteen rauhoittaminen ja valvominen: Liikenneturvan vuonna 2022 tekemän seurannan mukaan vähemmän kuin viidennes autoilijoista ajoi koulujen läheisyydessä nopeusrajoitusten mukaan.
