OP Ryhmän seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäisen mukaan tärkeinä ennakoivina indikaattoreina toimivat ostopäällikköindeksit kertoivat karua viestiä euroalueen suhdannekuvasta.
Hän toteaa, että euroalueen talouden anemia on syventynyt entisestään syyskesän aikana, eikä tulevaisuuden näkymätkään näytä lupaavilta.
– Talouden heikkous konkretisoituu teollisuussektorille, jonka luottamus pysyi umpisurkealla tasolla. Näin heikkoja teollisuuden luottamuslukuja mitataan tyypillisesti kriisien yhteydessä, mikä alleviivaa sektorin kipuilua. Teollisuuden onneksi aiemmin kerätty tilauskanta kannattelee vielä aktiviteettia, mutta uusien tilausten virta sulaa huolestuttavaa tahtia, sanoo Hännikäinen.
Hänen mukaansa elokuun ostopäällikköindeksien isoin yllätys oli pitkään talouden tukirankana toimineen palvelusektorin piiputtaminen. Palvelusektorin luottamus niiasi reippaasti ja luottamusluvut viitoittavat sektorin supistumista.
– Euroalueen tulevaisuuden kannalta iso kysymys on, jääkö palvelusektorin köhiminen tilapäiseksi ilmiöksi vai leviääkö teollisuuden anemia pysyvämmin palvelusektorin taakaksi. Mikäli palvelusektorin heikkous pitkittyy, talouden kasvueväät ovat vähissä.
Hännikäinen toteaa, että euroalueen loppuvuoden talousnäkymä on mollivoittoinen yleisen epävarmuuden, korkojen nousun ja kovan inflaation varjostaessa näkymiä.
– Konsensus ennustaa kasvun jatkumista loppuvuoden aikana, mutta ennusteet vaikuttavat optimistisilta taloudesta kantautuneisiin viesteihin verrattuna.
– Tuoreet luottamusluvut tukevat näkemystämme siitä, että EKP:n koronnostosykli on jo kalkkiviivoilla. Odotamme edelleen EKP:n nostavan talletuskorkoaan syyskuussa 0,25 prosenttiyksiköllä, mutta keskuspankki voi hyvin päättää asettua jo tuolloin odottelukannalle, Hännikäinen aprikoi.
