Tammikuussa valittava presidentti johtaa uudenlaista Suomea. Hän johtaa Nato-Suomea. Presidenttiehdokkaat ovat kommentoineet presidentin uutta roolia kieli keskellä suuta.

– Presidenttiehdokkaat varmasti tunnistavat, että meidän kaksipäinen ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtamismallimme on ongelma. Luulen, että aihe ei nouse suureksi teemaksi vaaleissa, koska sen esiin nostaminen ei palvele ehdokkaita, Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto sanoo Verkkouutisille.

Haaviston mukaan nykyisessä järjestelmässä on ongelma. Hän viittaa Björn Wahlroosin vuonna 2018 kirjoittamaan pamflettiin. Siinä Wahlroos toi esille Suomeen perustuslain muutoksen myötä syntyneen toimeenpanovallan tyhjiön.

– Pääministerin valta on korostunut EU-jäsenyyden myötä ja se on hajauttanut ulkopoliittista valtaa. Suomen Nato-päätös on tuonut esille presidentin roolin uudella tavalla, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Iro Särkkä sanoo Verkkouutisille.

– Uskon, että voimme jatkaa myös tulevaisuudessa samalla tavalla kuin nyt. Mielestäni presidentti voi toimia nykyisilläkin valtaoikeuksilla Nato-pöydässä, Iro Särkkä sanoo.

Ilkka Haavisto ei usko, että muutoksia tapahtuu nopeasti. Perustuslakiin ei ole tulossa muutoksia tämän hallituskauden aikana: asiasta ei ole mainintaa hallitusohjelmassa ja asian selvittäminen vie aikansa.

– Nyt kerätään vähän aikaa kokemuksia. Samalla nähdään missä tilanteissa ongelmia syntyy. Jossain vaiheessa mahdollisesti tapahtuu jotain ja todetaan, että tämä ei mennytkään niin kuin Strömsössä. On varmasti hyvä, että tällainen harkinta tehdään hitaasti ja harkiten, kuten edellisetkin perustuslain muutokset, Haavisto sanoo.

– Täytyy vain toivoa, että Suomessa ei tapahdu mitään dramaattista, jotta meillä on aikaa miettiä, mihin asentoon palikoita käännämme.

Pitäisikö presidentin valtaa kasvattaa?

Ilkka Haaviston mielestä on todennäköisempää, että presidentin valtaa kasvatetaan kuin että sitä kavennetaan. Suurin osa suomalaisista haluaa vahvan presidentin ja Suomessa on valtatyhjiö.

– Wahlroos kritisoi pamfletissaan viimeisimmän perustuslakiuudistuksen myötä syntynyttä toimeenpanovallan tyhjiötä. Tyhjiö johtuu siitä, että presidentiltä siirtyi valtaa valtioneuvostolle ja hallitukselle, mutta pääministeri ei ole suvereeni parlamentaarisen Suomen veturi vaan hänen aikansa menee hallituskoalitioiden koossapitämiseen.

Haaviston mukaan pääministerillä on liikaa tehtäviä. Tehokasta johtamista vaikeuttaa siiloutunut ministeriörakenne ja puoluejohtajien velvoite hoitaa myös puoluekenttää. Samalla pääministerin pitää lentää Brysselin ja Helsingin väliä tiheään. Pääministerin vallan lisääminen tarkoittaisi muutosta koko suomalaiseen järjestelmään. Presidentin vallan lisääminen olisi helpompi ratkaisu.

– Loogisempi ratkaisu on, että toteamme maailman muuttuneen, ja että kylmän sodan jälkeiset vakaat ajat ovat päättyneet. Ulkovaltojen johtajien pitää tietää, kenelle Suomessa pitää soittaa. Tämän takia voi olla, että tarvitsemme vahvemman presidentin, Haavisto sanoo.

– Sekin on vaikea ratkaisu, koska peruuttaisimme parlamentarismisen johtamisen ideaalista.

Iro Särkkä näkee, että presidentin roolia tulisi korostaa ulkopolitiikan johtajana. Hän ei kuitenkaan täysin jaa Haaviston huolta valtatyhjiöstä, mutta tunnistaa samoja haasteita.

– Minusta olisi turvallisempaa, että presidentin rooli olisi selkeästi ulkopolitiikan johtamisessa. Mutta se vaatii, että presidentin ja valtioneuvoston välillä on toimivat suhteet, Särkkä sanoo.

– Nato-jäsenyyden myötä turvallisuuspoliittiset kysymykset saavat yhä enemmän sisäpoliittisia ulottuvuuksia. Ulko- ja sisäpolitiikan välille on vaikeampi tehdä rajanvetoa esimerkiksi terrorismilainsäädäntöön liittyvissä kysymyksissä. Epäsuorasti voi ajatella, että presidentti voi joutua astumaan valtioneuvoston varpaille.

Tiedon pitää kulkea

Nato-Suomi on uudenlaisessa tilanteessa, ja tuleva presidentti tarvitsee uudenlaista kyvykkyyttä.

– Kun presidentti alkaa keskustella muiden Nato-maiden johtajien kanssa, niin nähdään, miten suomalainen järjestelmä toimii. Se on selvää, että nykyisessä maailmassa ulko-, puolustus- ja turvallisuuspolitiikan kysymykset sotkeutuvat entistä enemmän sisäpolitiikan kysymyksiin, Ilkka Haavisto sanoo.

– Nyt presidentin rooli on muutakin kuin että hän pelaa kerran vuodessa lätkää Vladimir Putinin kanssa. Nato-Suomessa presidentillä pitää olla hyvä arvostelukyky. Hänellä pitää olla hyvät ja luottamukselliset suhteet valtioneuvostoon. Muuten meidän monipolvisessa järjestelmässämme syntyy helposti tilanteita, joissa tieto ei kulje. Presidentti voi omalla taitavuudellaan vaikuttaa siihen, miten orkesteri soittaa yhteen ja toimii, hän jatkaa.

Iro Särkkä on varovainen asetellessaan sanojaan siitä, mitä presidentiltä vaaditaan. Hetken harkinnan jälkeen hän sanoo:

– Odotan tulevalta presidentiltä kykyä ja asiantuntemusta hyvin kompleksisten ulko- ja turvallisuuspoliittisten asioiden johtamiseen.