Kasvu on heikkoa vuosina 2023 ja 2024, mutta maailmantalous laskeutuu silti suhteellisen pehmeästi, kun muun muassa Yhdysvallat välttyy taantumalta. Inflaatio laskee, eikä keskuspankkien kannalta ole enää tärkeää, kuinka monta ohjauskoron nostoa on jäljellä, vaan milloin ne alentavat korkojaan ensimmäisen kerran.
Suomessa teollisuus on SEB-pankin mukaan suoriutunut hyvin, ja vienti on Suomen talouden kestävin osa, joka vaikuttaa myönteisesti kasvuun. Heikko yleinen kysyntä johtaa kuitenkin bruttokansantuotteen 0,3 prosentin laskuun tänä vuonna.
Globaaleja talousnäkymiä painavat edelleen geopoliittiset levottomuudet, äärimmäiset sääolot, kaupan esteiden lisääntyminen sekä Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin välisen tukikilpailun kiihtyminen. Myös Kiinan talousnäkymät ovat heikentyneet.
– Näemme suhteellisen hyvät mahdollisuudet välttää talouden kova lasku. Samaan aikaan emme saa unohtaa, että elämme ainutlaatuisia taloudellisia aikoja. Emme myöskään voi sulkea pois sitä, että esimerkiksi viimeisten 18 kuukauden ennätysnopeilla ohjauskoron nostoilla voi olla suurempi kielteinen vaikutus maailmantalouteen kuin mitä olemme tähän mennessä nähneet, sanoo SEB:n pääekonomisti Jens Magnusson.
Inflaatio laskee tavoitetasolle
Nopeat koronnostot ja talouden tarjontapuolen normalisoituminen ovat vaikuttaneet inflaatioon. Taloudellisen toimeliaisuuden ja kotitalouksien tulojen heikkeneminen jatkui, korkotaso on korkea, ja viime vuoden elintarvikkeiden ja energian hintojen voimakkaan nousun katoaminen inflaatiomittareista viittaa siihen, että inflaatio laskee edelleen tänä syksynä ja ensi vuonna.
Pohjainflaation – ilman elintarvikkeita ja energiaa – lasku on hitaampaa, mutta myös se palaa keskuspankin tavoitteisiin ennustejakson loppuun mennessä.
– Inflaation hidastuminen on erittäin tervetullutta, mutta tärkeä kysymys on, selviämmekö maaliin asti vai tarvitaanko inflaatiotavoitteen saavuttamiseen vielä voimakkaampi talouden laskusuhdanne. Johtopäätöksemme on, että suhteellisen lievä työttömyyden nousu riittää siihen, että palkkapaineet hidastuvat ja päätyvät inflaatiotavoitteiden mukaisiksi, sanoo SEB:n päästrategi Jussi Hiljanen.
Vaikka joillakin keskuspankeilla saattaa olla vielä yksi tai useampi koronnosto jäljellä, huomion keskipiste on siirtynyt siihen, milloin koronleikkaukset alkavat.
– Yhdysvaltain keskuspankki aloittaa ensimmäisenä ohjauskorkojensa leikkaukset ensi vuoden toukokuussa, hieman aiemmin odotettua myöhemmin, ja sen jälkeen Euroopan keskuspankki vuoden 2024 puolivälissä. Fedin ja EKP:n välinen ohjauskorkoero kaventuu vähitellen, ja ennustejaksomme lopussa sekä Fedin että EKP:n ohjauskorot ovat 2,50 prosentissa, mikä on suurin piirtein neutraali taso, Hiljanen toteaa.
Kysynnän heikkeneminen painaa Suomea
SEB:n mukaan Suomen talous on osoittautunut kestävämmäksi kuin monet odottivat, mutta kysynnän heikkeneminen monilla talouden osa-alueilla aiheuttaa kasvavaa vastatuulta, joka johtaa bruttokansantuotteen 0,3 prosentin laskuun tänä vuonna.
Elpyminen on hidasta, ja kasvu on ensi vuonna vain 0,7 prosenttia. Vuonna 2025 talouden odotetaan kasvavan 1,8 prosenttia.
Tärkeä tehdasteollisuus on pärjännyt suhteellisen hyvin huolimatta heikosta kysynnästä monilla vientimarkkinoilla. Vaikka suurin alasektori, konetuotanto, on jatkanut kasvuaan, toiseksi suurimmalla alasektorilla, paperin ja sellun tuotannossa, tuotannon lasku on jo kaksinumeroinen.
SEB:n ekonomistit odottavat kuitenkin, että vienti pysyy Suomen talouden kestävimpänä osana ja vaikuttaa myönteisesti talouskasvuun. Vienti kasvaa yhden prosentin tänä vuonna ja 1,5 prosenttia vuonna 2024.
Vähittäismyynnin lasku on jatkunut, mutta lasku ei ole voimistunut. Kesäkuussa myynti laski kolme prosenttia alle vuoden takaisen tason.
SEB:n arvion mukaan vähittäiskauppa pysyy todennäköisesti suhteellisen vakaana vahvan työllisyyden ja palkkakehityksen tukemana. Palvelusektori on jatkanut kasvuaan, mutta paljon aiempaa hitaammin. Yksityinen kulutus pysyy tänä vuonna suunnilleen viime vuoden tasolla, ja ensi vuonna odotetaan vaatimatonta 1,3 prosentin kasvua.
Asuntomarkkinoiden tilanne on kääntynyt huonosta vielä huonompaan. Myönnettyjen rakennuslupien määrä on pudonnut vain kolmannekseen viime vuoden määrästä, ja uusien rakennusten aloitukset ovat noin 30 prosenttia viime vuotta pienemmät.
Asuntojen hinnat ovat laskeneet vuositasolla seitsemän prosenttia, mutta on merkkejä niiden vakiintumisesta. Yrityssektorin investointien näkymät näyttävät hieman paremmilta. Uusien lainojen myöntäminen yrityksille kasvoi yhden prosentin toisella neljänneksellä, kun se edellisellä neljänneksellä oli laskenut 12 prosenttia, kertoo SEB.