Varasijalle eduskuntavaaleissa jäänyt tamperelainen vihreiden poliitikko Julia Sangervo arvosteli Helsingin Sanomissa Sanna Marinin (sd.) toimintaa.
Hänen mielestään Marinin olisi pitänyt jo aiemmin kertoa, että hän harkitsee kansanedustajuudesta luopumista. SDP rakensi viime eduskuntavaaleissa kampanjan vahvasti Marinin varaan.
– Minusta se herättää kysymyksen, että toimittiinko siinä avoimesti demokratian periaatteiden mukaan. Saivatko äänestäjät avoimesti tiedon, mistä on kyse?, Sangervo sanoi HS:lle.
Vihreiden poliitikko kertoo nyt viestipalvelu X:ssä pelänneensä haastattelun antamista. Hän kertoo saaneensa jo aiemmasta kirjoituksestaan kymmeniä vihaviestejä Marinin puolustajilta.
– Luulin kirjoittaneeni ihan tavallista poliittista kritiikkiä demokratian edistämisestä, mutta yhtäkkiä se ei ollutkaan ok, kun aiheena oli Marin. Sain kuulla olevani pikkumainen, katkera ja naisvihaaja. Rehellisesti sanottuna säikähdin, Sangervo kirjoittaa viestiketjussa.
Hänen mielestään myös Marinin toimintaa pitäisi voida arvostella.
– Minulle hän on ollut tärkeä poliittinen esikuva. Hän on saanut paljon aiheetonta lokaa ja myös naisvihaa osakseen. Mutta ei se tarkoita sitä, että hän olisi virheetön, eikä hänen poliittista toimintaansa voisi enää koskaan kritisoida. Sellainen sopii lähinnä diktatuureihin.
Vihreiden poliitikko ihmettelee, miksi Marin ei kertonut avoimesti suunnitelmistaan.
– SDP rakensi koko vaalikampanjansa Marinin varaan ja kampanjakärki oli, että Sannaa voi äänestää mistä vain – kunhan äänestää SDP:tä. SDP rakensi vaaleissa asetelman, että on kaksi äänestysvaihtoehtoa: SDP tai pimeys. Se palkittiin: SDP kasvatti paikkamääräänsä ja Marin sai vaaleissa historiallisen suuren luottamuksen lähes 36 000:lta pirkanmaalaiselta. Vielä vaali-iltana hän vakuutti olevansa täysin sitoutunut toimimaan rivikansanedustajana. Mutta kuinka kävi? Kaksi päivää vaalien jälkeen hän ilmoitti luopuvansa puheenjohtajuudesta. Välittömästi puheenjohtajuuden jälkeen hän ilmoitti luopuvansa kansanedustajuudesta, Sangervo kertaa käänteitä.
Tällainen toiminta on Sangervon mukaan hyvin poikkeuksellista.
– Sen normalisoiminen on riski demokratialle. Kansanedustajuus ei ole työ, vaan Suomen tärkein luottamustoimi. Siksi siitä ei lähtökohtaisesti voi erota: koska kansalaisten pitää voida luottaa heidän edustajansa on sitoutunut edustamaan heitä, hän toteaa.
– Rehellisesti sanottuna harmittaa, että avoimuuden puute ja jopa harhaanjohtaminen on politiikassa enemmän sääntö kuin poikkeus. Vielä enemmän harmittaa, että ilmeisen moni on sitä mieltä, että se on ok silloin kuin kyseessä on oma puolue – ja väärin, jos kyseessä on toinen.
Sangervo kaipaa lisää avoimuutta.
– Politiikka ei tule koskaan muuttumaan reiluksi, avoimeksi ja aidosti demokraattiseksi, ellemme vaadi kaikilta samojen periaatteiden noudattamista. Myös omilta. Myös ihmisiltä, jotka ajavat muuten meille mieluista politikkaa. Myös ihmisiltä, joita ihailemme, hän kirjoittaa.
Luulin kirjoittaneeni ihan tavallista poliittista kritiikkiä demokratian edistämisestä, mutta yhtäkkiä se ei ollutkaan ok, kun aiheena oli Marin. Sain kuulla olevani pikkumainen, katkera ja naisvihaaja. Rehellisesti sanottuna säikähdin.
Olen aina ihaillut Marinia. 2/9
— Julia Sangervo (@juliasangervo) September 11, 2023