Reilussa kahdessa kuukaudessa Sanna Marinista (sd.) tuli entinen pääministeri, entinen puoluejohtaja ja entinen kansanedustaja. Maan toiseksi suosituin poliitikko vetäytyi, kun pääministerin paikka luisti alta.
Ilmiö on tunnettu. Paluu politiikan ykköspäättäjästä kansanedustajaksi on ollut usein vaikea, vaikka puolue olisi jäänyt johdettavaksi. Esimerkkejä löytyy useita: Esko Aho (kesk.), Paavo Lipponen (sd.), Matti Vanhanen (kesk.), Jyrki Katainen (kok.).
Pääministeri on Suomen vaikutusvaltaisin poliitikko. Hän elää omassa kuplassaan: ovet avataan, kuljettaja tuo kotiin, kutsuja tulvii, ateriat tarjotaan. Myötäsukaisia hännystelijöitä, mediaa ja ihailijoita riittää riesaksi.
Pudotus riviin voi olla henkisesti ja aineellisesti pitkä. Oireyhtymään kuuluu luonnollinen pyrkimys säilyttää taloudellinen ja yhteiskunnallinen asema.
Yksittäisen poliitikon leipääntymisellä ei kuitenkaan ole suurta merkitystä. Tärkeää on se, mitä entinen pääministeri ryhtyy tekemään.
Oireisiin kuuluu vahva usko omaan erehtymättömyyteen ja kykyihin muuttaa paha hyväksi. Kyseenalaisiin hankkeisiin kannattaa lähteä, koska sisältä voi vaikuttaa paremmin kuin arvostelemalla ulkopuolelta.
Suomen entiset pääministerit ovat usein valinneet puolekseen idän. Aho meni 2016 venäläisen Sberbankin hallitukseen. Kaksi vuotta sen jälkeen, kun Venäjä oli miehittänyt Ukrainan Krimin.
Ahon selitys on tuttu.
”Ajattelin, että on hyvä yrittää pitää Venäjä mukana kansainvälisessä taloudessa ja kehityksessä”, Aho sanoi Helsingin Sanomille 2022.
Lipponen pelastautui puhemieheksi 2003, kun hän hävisi pääministerikamppailun keskustan Anneli Jäätteenmäelle.
Yhtiönsä kautta Lipponen toimi Nord Stream -kaasuputkiyhtiön lobbarina 14 vuotta. Yhteys katkesi vasta kahdeksan vuotta Krimin valtauksen jälkeen vuonna 2022.
Putkihankkeeseen Lipposen veti aatetoveri, Saksan entinen liittokansleri Gerhard Schröder. Venäjän presidentti Vladimir Putin oli houkutellut Schröderin edusmiehekseen.
Euroopan parlamentin raportin mukaan Venäjän eliitti kaappasi Ahon ja Lipposen. Neuvosto-Venäjän perustajan Vladimir Leninin väitetään kutsuneen Neuvostoliittoon myötäsukaisesti suhtautuvia ei-kommunisteja hyödyllisiksi idiooteiksi.
Pääministeri Marin ei ole uskonut kompromisseihin.
”Jokaisen on valittava puolensa, sillä keskitietä ei ole”, pääministeri Marin sanoi New Yorkissa toukokuussa.
Muutama kuukausi myöhemmin kansanedustaja Marin valitsi puolensa. Hän ryhtyy Britannian entisen pääministerin Tony Blairin perustaman instituutin strategiseksi neuvonantajaksi.
Instituutilla on ollut yhteyksiä Putinin lähipiiriin. Asiakkaiden joukosta on nostettu esiin Saudi-Arabia, joka rikkoo räikeästi ihmisoikeuksia.
Harva uskoo, että joku instituutti voisi muuttaa Saudi-Arabian demokratiaksi. Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenkin joutui tapaamaan saudien johtoa, vaikka hän oli vaalikampanjassaan uhonnut tekevänsä maasta hylkiön.
Pääministerille maksetaan kuukaudessa noin 18 000 euroa, jos hän on kansanedustaja. Vastaavien tulojen kerääminen jopa satojen tuhansien eurojen henkilökohtaisten velkojen maksamiseksi voi olla vaikeaa.
Ahon ja Lipposen pankkitilejä on vahvistanut Venäjä. Marin saa neuvonantajan pestistään tuntuvan korvauksen. Erään arvion mukaan noin 200 000 euroa vuodessa.
Itä ei ole vain Ahon, Lipposen tai Marinin heikko kohta. Kaasuputki oli pelkkä ympäristökysymys myös Vanhaselle, Kataiselle ja Juha Sipilälle (kesk). Lobbari ansaitsi palkkansa.
Maailman nuorimmat brezhneviläiset asuvat Suomessa. Totta tai pilkkaa.
Vastauksia voi hakea poliitikkojen ja tutkijoiden kommenteista, jotka koskivat Ulkopoliittisen instituutin 2016 julkaisemaa raporttia, jossa varoitettiin suorasanaisesti Venäjän uhasta.
Raportti haukuttiin pelotteluksi ja asiantuntemattomaksi. Upia pilkattiin Naton haarakonttoriksi.
Lenin korosti, että kommunistien on tunnettava vihollisensa. Suomalaiset tunsivat Neuvostoliiton, mutta eivät Venäjää. Vieläkään ei ole myöhäistä lukea Mauno Koiviston Venäjän idea.
