Länsimaat aloittivat kuumeisesti uusien energia-alan kumppanimaiden etsinnän viime vuonna Ukrainan sodan alkamisen jälkeen. Myös esimerkiksi Saksalle kävi nopeasti selväksi, että riippuvuus Venäjän maakaasusta oli vakava strateginen virhe, joka oli korjattava mahdollisimman pian.
Wall Street Journal -lehden mukaan nopea muutos on tuonut vaurautta syrjäseuduille Azerbaidzanissa, Kongon demokraattisessa tasavallassa ja monissa muissa maissa. Energiasota on piirtänyt globaalin energiakartan uusiksi.
Italialainen Eni-yhtiö ja Algerian valtiollinen energiayhtiö ovat poranneet kymmeniä maakaasulähteitä aiemmin hyödyntämättömillä alueilla Saharan aavikolla. Venäjän Gazprom oli pitänyt aiemmin hinnat niin alhaalla, ettei kyseisten maakaasukenttien käyttö ollut taloudellisesti kannattavaa.
Euroopan kannalta etuna on, että Välimeren alla kulkee kolme kaasuputkea, jotka yhdistävät Algerian suuret maakaasuvarannot Eurooppaan.
Ennen sotaa 45 prosenttia Venäjän raakaöljystä vietiin Euroopan unionin alueelle. Kremlin hyökkäyssodan seurauksena öljyä myydään nyt lähinnä Kiinaan ja Intiaan alennuksella.
Yhdysvallat on tukenut Euroopan energiatuotantoa yli kaksinkertaistamalla nesteytetyn maakaasun kuljetukset mantereelle. Euroopassa rakennettiin nopealla aikataululla useita uusia LNG-terminaaleja. EU on korvannut venäläistä energiaa tuomalla lisää myös Norjasta ja Turkista.
– Yhdistimme välittömästi naapureitamme ja erityisesti niitä, jotka pystyivät reagoimaan nopeasti, kuten Algeria, Eni-yhtiön johtaja Guido Brusco sanoo.