Lappi lämpenee jo päätetyillä ilmastotoimilla seuraavan 50 vuoden aikana jopa 2–3 astetta nykytilasta eli 4–5 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna. Näin kertoo Norjan, Ruotsin ja Suomen Lapin alueelle kohdennettu lämpötila-analyysi.
Lämpötilan nousu tulee vaikuttamaan alueen luontoon ja elinkeinoihin merkittävästi. Luontotyypit muuttuvat ja häviävät, kun esimerkiksi palsasuot ja ikirouta sulavat, tunturikoivikot monin paikoin kuolevat ja muuttuvat sekundääriseksi tunturikankaaksi ja mäntymetsiksi.
Arktinen luonto vihertyy, kun avoimet alueet pensastuvat ja heinittyvät. Pohjoisen eläinlajit uhanalaistuvat, ja osa niistä saattaa hävitä kokonaan. Avotuntureiden lajeista jo nyt on uhanalaisia lähes 40 prosenttia.
Lajien ahdinkoa pahentaa entisestään vesien tummuminen ja rehevöityminen sekä tulokas- ja vieraslajien, kuten ketun, kyttyrälohen ja jättiputkien, levittäytyminen alueelle. Lapin talvet alkavat myöhemmin ja leudontuvat, mikä vaikeuttaa monia elinkeinoja, kuten poronhoitoa, luontoturismia ja rakentamista.
Muutoksen arvioidaan tapahtuvan yhden ihmissukupolven aikana.
Lämpötila alueella nousee 4–5 astetta jo päätetyillä ilmastotoimilla
Suomen ympäristökeskus koordinoi analyysia, jolla saatiin tietoa Tunturi-Lapin lämpenemisestä. Esiteolliseen aikaan verrattuna Tunturi-Lappi on jo lämmennyt noin kaksi astetta.
Vaikka useimmat maat noudattaisivat Pariisin ilmastosopimuksen päästövähennystavoitteita kohtuullisesti, Tunturi-Lapissa lämpötila nousee seuraavan 50 vuoden aikana 2–3 astetta lisää. Lämpenemisen ennuste perustuu tilanteeseen, jossa maat toteuttavat lupaamansa päästövähennyssitoumukset eikä niitä tiukenneta.
Jos kasvihuonekaasujen kasvua ei hillitä lainkaan, pahimmillaan lämpötila voi nousta Lapissa lähes seitsemän astetta esiteolliseen aikaan verrattuna.
Lämpötilan nousu voitaisiin kuitenkin rajoittaa 3–4 asteeseen, jos kaikki maailman maat ottavat käyttöön uusia, tiukkoja ja kattavia rajoituksia energiantuotannossa, liikenteessä, rakentamisessa, ruoantuotannossa ja kulutuksessa.
Suomen ympäristökeskuksen koordinoiman analyysin tekemiseen osallistuivat Ilmatieteen laitos, Metsähallituksen luontopalvelut ja Uumajan yliopisto sekä useita pohjoismaisia tutkimus- ja asiantuntijalaitoksia sekä yliopistoja.
