Kansanedustaja ja pääesikunnan ex-tiedustelupäällikkö Pekka Toveri (kok.) katsoo, että Venäjän kaksoiskansalaisten asemaa Suomessa tulisi vielä tarkastella turvallisuusriskien kannalta.
– Asialle olisi syytä tehdä jotain, koska kyseessä on selkeä turvallisuusriski. Venäjän lainsäädäntö edellyttää, että Venäjän kansalaisen pitää auttaa maan turvallisuusviranomaisia. Tämä ei ole siis vapaaehtoisuuteen perustuvaa ja he katsovat, että Venäjän kansalaisuus on aina se ykköskansalaisuus ja ajaa käytännössä ylitse muista kansalaisuuksista, Toveri sanoo Verkkouutisille.
Toveri korostaa, että ”ihminen ei ole itsessään välttämättä epäilyttävä tai turvallisuusriski”, mutta (Venäjän) kansalaisuuden myötä he ovat alttiita kiristämiselle ja painostukselle. Tämä voi tapahtua esimerkiksi Venäjällä asuvien sukulaisten haavoittuvaa asemaa hyväksikäyttäen.
– Tämän takiahan meillä lainsäädäntöä muutettiin vuonna 2018 niin, että esimerkiksi Puolustusvoimat voi kieltäytyä kaksoiskansalaisten värväämisestä ”, toteaa Toveri. Sama koskee myös sotilasvirkoja Rajavartiolaitoksella. Toverin mukaan olisi syytä katsoa, onko meillä riskejä myös muilla sektoreilla.
Ennen kansanedustajaksi tuloaan Pekka Toveri ehti työskennellä Puolustusvoimien palveluksessa yli 30 vuotta. Pääesikunnan tiedustelupäällikkönä hän toimi 2019-2020.
Hallitusohjelmaan on kirjattu, että selvitetään mahdollisuudet siirtyä kaksoiskansalaisuusjärjestelmän osalta vastavuoroisuusperiaatteeseen. Tämä tarkoittaa kaksoiskansalaisuuden myöntämistä vain silloin, jos toinenkin valtio sen myöntää ja tunnustaa.
Onko tämä riittävä muutos?
– Todennäköisesti ei. Niin kauan, kun ihmisellä on Venäjän kansalaisuus, häntä voidaan Venäjän lailla painostaa. Turha tässä on yrittää mitään sopimuksia tehdä Venäjän kanssa esimerkiksi niin, että noudatetaan sen maan lakeja, missä ihminen asuu. Ei tällä ole mitään merkitystä. Venäjä on valmis rikkomaan kaikkia sopimuksia.
Viime vuosina Venäjällä on helpotettu kaksoiskansalaisuuden saantia eikä Venäjän kansalaisuutta hakevan ulkomaalaisen ole esimerkiksi tarvinnut enää luopua omasta kansalaisuudestaan. Käytännössä muutosta ei ole tullut kuitenkaan siihen, miten kaksoiskansalaisuutta Venäjän näkökulmasta tulkitaan.
Suomessa kaksoiskansalaisuus on hyväksytty vuonna 2003 voimaan tulleella lainsäädännöllä ja se koskee lähtökohtaisesti kaikkien maiden kansalaisia.
– Minusta meidän pitäisi katsoa, mitkä maat ovat ongelmallisia johtuen kyseisten maiden lainsäädännöstä ja toimintatavoista. Sen perusteella tätä voitaisiin eriyttää. Meidän pitää katsoa omia turvallisuusetujamme tässä.