Tämän kyselyn tuloksia ei voi verrata perinteisiin presidenttigallupeihin. Ne ovat kuitenkin hyvin paljon suunnassa tuoreimpien kannatuskyselyjen kanssa, joissa Pekka Haavisto ja Alexander Stubb erottuvat kärjessä.
Näin Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turja arvioi Verkkouutisten perjantaina julkistamaa presidenttikyselyä, jossa kysymyksenasettelu oli poikkeuksellinen. Vastaajalta ei kysytty, ketä hän äänestäisi presidentiksi, vaan ketä ehdokasta hän pitäisi pätevimpänä presidentin tehtävään.
Verkkouutisten kyselyssä ykköseksi nousi Haavisto 27 prosentin kannatuksella. Stubbia piti pätevimpänä 21 prosenttia vastaajista ja Olli Rehniä 15 prosenttia. Kärkikolmikosta selvästi kauemmas oli jäänyt Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola kahdeksan prosentin kannatuksella.
Ei verrata suoraan perinteisiin kannatuskyselyihin, mutta todettakoon, että Ylen tuoreimmassa kannatusmittauksessa kärkijoukon keskinäiset erot olivat varsin selkeät, mutta toisella kierroksella Haaviston ja Stubbin taistelusta tulisi tiukka.
Verkkouutisten kyselyssä taas Haaviston ja Stubbin välinen ero oli niukahko jo siinä vaiheessa, kun mukana oli laajalti eri ehdokkaita. Tulevissa kannatusmittauksissa nähtäneen, onko Stubbin tähti nousussa vai miten paljon tätä selittää Verkkouutisten poikkeuksellinen kysymyksenasettelu.
Mitä johtopäätöksiä Verkkouutisten kyselyn tuloksista voi sitten tehdä?
Ensinnäkin ilmaan voi heittää kysymyksen: Haluavatko äänestäjät valita pätevimmän ehdokkaan presidentiksi? Eivät välttämättä, ja siksi tuloksia ei voikaan verrata perinteisiin presidenttigallupeihin. Suorassa kansanvaalissa äänestäjä on kuningas ja hänellä on täysin vapaat kädet äänestää haluamaansa ehdokasta. Valintaan vaikuttavat mielikuvat ja käsitykset ehdokkaasta sekä vahvasti myös puoluepolitiikka, vaikka monet ehdokkaat ovat pyrkineet sitä näissä vaaleissa häivyttämään valitsijayhdistysten kautta. Myös yllättävillä yksityiskohdilla voi olla merkitystä.
Lisäksi on myös hyvä muistaa, että äänestäjien käsitykset pätevyydestä voivat erota merkittävästi toisistaan. Joillekin pätevyys presidentin tehtävään on yhtä kuin CV:n pituus, toiselle poliittinen kokemus, kolmannelle erityisesti ulkopoliittinen osaaminen ja neljännelle jotain ihan muuta.
Toiseksi mitä tulee pätevyyteen, kyselyn tuloksiin on saattanut vaikuttaa myös vastaajien käsitys tai tietämättömyys presidenttiehdokkaiden taustoista. Verkkouutisten kyselyssä vastaajille luonnehdittiin ehdokkaita maksimissaan kahdella tittelillä. Esimerkiksi Haaviston todettiin olevan entinen ulkoministeri, kansanedustaja ja Stubbin entinen pääministeri, professori. Olli Rehn esiteltiin Suomen Pankin pääjohtajana.
Todellisuudessa Stubbkin on toiminut muun muassa ulkoministerinä ja Rehnillä on paitsi ministeritaustaa, myös kokemusta EU-komissiosta. Ulkoa ehdokkaiden ansioluetteloita eivät muista edes pitkään politiikkaa seuranneet.
Verkkouutisten kyselyn tuloksista voi vetää silti selkeän johtopäätöksen, että suomalaiset arvostavat tavalla tai toisella pätevyyttä presidenttiä valitessaan. Ja tämä pätevyys merkitsee käytännössä kokemusta ulkopolitiikasta ja perinteisestä politiikasta. Näin siksi, että Verkkouutisten kyselyn tulokset heijastelevat paljolti perinteisiä presidentinvaaligallupeja.
Tulevissa presidentinvaaleissa ei näyttäisi olevan siis tilaa ”ilmiöille” tai henkilöille, joiden poliittinen kokemus on ohut. Tulevissa kannatuskyselyissä selvinnee, onko Aaltolan tähti laskussa.
LUE MYÖS:
Kuka presidenttiehdokas on pätevin ulkopolitiikassa?
