Tasavallan presidentin Sauli Niinistön mukaan Suomen liittyminen puolustusliitto Natoon ei ollut valtava muutos, vaan jatkumoa sille, miten maan ulkopolitiikka on kehittynyt vuosien varrella.
Hän puhui aiheesta Maanpuolustuskurssiyhdistyksen seminaarissa pitämässään puheessaan. Seminaari järjestettiin Helsingin yliopistolla.
Presidentti muistuttaa, että Suomen päätös hakeutua Naton jäseneksi kytkeytyy vahvasti Venäjän Ukrainassa aloittamaan hyökkäyssotaan.
– Jos Venäjän annetaan onnistua Ukrainassa, se antaisi vaarallisen ennakkotapauksen muille, Niinistö sanoi englanniksi pitämässään puheessa.
Suomi haki Nato-jäsenyyttä keväällä 2022 yhdessä Ruotsin kanssa. Suomesta tuli Naton jäsen huhtikuussa 2023. Ruotsin Nato-hakemus odottaa edelleen Turkin ja Unkarin ratifiointia.
Niinistö painottaa, että Suomen tie Natoon ei ole valmis niin kauan, kun Ruotsin jäsenyys on ratifioimatta. Hänen mukaansa Ruotsin pääseminen Natoon on tärkeää myös Suomelle.
Puheenvuorossaan hän korosti myös pohjoismaisen yhteistyön merkitystä. Niinistö huomautti, että viimeisen kahden vuoden aikana pohjoismainen yhteistyö on merkittävästi lisääntynyt.
Puheensa Niinistö päätti siteeramalla edesmennyttä diplomaattia ja ministeriä Max Jakobsonia, jonka mukaan tilaisuus oli nimetty.
– Historian kokemukset paljastavat, kuinka vähän tiedämme tulevaisuudesta.
