Flunssan ja keuhkokuumeen tapaisten hengitystieinfektioiden pitkittyneet oireet ovat yhtä yleisiä kuin pitkittynyt korona, ja myös niiden oireet ovat samankaltaisia. Asiasta uutisoi Sky News.
Lontoon Queen Maryn yliopiston tutkimuksessa selvisi, että osa ihmisistä sairastuu infektioiden jälkeen ”pitkittyneeseen flunssaan”, joiden oireisiin lukeutuu yskää, vatsakipuja, hengästymistä, väsymystä ja ripulia yli kuukauden ajan.
Pitkällä flunssalla voikin tutkimuksen mukaan olla samanlaisia pitkäaikaisia terveysvaikutuksia kuin pitkällä koronalla. Toistaiseksi pitkän flunssan vaikutuksia ei ole juuri tutkittu, eikä esimerkiksi pitkälle flunssalle altistavia tekijöitä ole pystytty selittämään tarkasti.
Selvää kuitenkin on, että aiempi sairaushistoria selittää pitkälle flunssalle altistumista ainakin jonkin verran.
Tutkimuksen mukaan pisin oireiden kestoaika pitkälle flunssalle oli 37 viikkoa eli noin kahdeksan ja puoli kuukautta. Pitkällä koronalla luku oli 64 viikkoa eli hieman vajaa 15 kuukautta.
Tutkimusjohtaja Adrian Martineaun mukaan tutkimustulokset voivat luoda lohtua ihmisille, jotka ovat kärsineet pitkää koronaa muistuttavista oireista siitä huolimatta, että heidän koronatestinsä ovat olleet negatiivisia.
– Tämä mahdollistaa meille parhaiden mahdollisten hoitotapojen löytämisen [pitkästä flunssasta] kärsiville ihmisille, Martineau kommentoi.
Myös tutkimukseen kirjoittamista johtanut Giulia Vivaldi uskoo, että tietämättömyys pitkästä flunssasta ja sen vaikutuksista on hankaloittanut sairauden diagnosointia ja raportointia. Vaikeuksia on tuottanut etenkin se, että sekä pitkässä koronassa että pitkässä flunssassa oireet voivat vaihdella eri potilaiden välillä merkittävästi.
– Pelkästään pitkästä koronasta on raportoitu 200:aa erilaista oiretta, Vivaldi huomauttaa.
Aiemmin tutkimus on keskittynyt lähinnä vakavien tautitapausten hoitoon. Tällöin huomiotta ovat jääneet lievistä infektioista kärsineet, joiden oireet ovat kuitenkin jatkuneet varsinaisen sairauden jälkeen.
Tutkimukseen osallistui yhteensä 10 171 brittiä, ja se oli osa yliopiston vuonna 2020 käynnistettyä Covidence UK -tutkimusohjelmaa.
