Suomen seuraavan presidentin on oltava lännen presidentti, totesi kokoomuksen tuleva presidenttiehdokas Alexander Stubb Suomen Yrittäjien presidentinvaalitentissä Porissa. Mukana olivat hänen lisäkseen ehdokkaista Mika Aaltola, Pekka Haavisto, Jussi Halla-aho ja Olli Rehn.
Stubbin mukaan Venäjä ei tule seuraavan kuuden vuoden aikana muuttumaan liberaaliksi demokratiaksi, vaan säilyy autoritäärisenä, aggressiivisena ja imperialistisena regiiminä.
– Tasavallan presidentti Suomessa on jatkossa lännen presidentti ja Nato-presidentti, ei perinteinen Venäjä-presidentti, kuten joskus aiemmin, Alexander Stubb linjasi.
Ehdokkaat olivat yhtä mieltä siitä, että Suomen on jatkettava Ukrainan tukemista. Pekka Haavisto sanoi tilanteen näyttävän pelottavalta, mutta hän ei tästä huolimatta maalaisi piruja seinille.
– Meidän pitää tulla kaikkien demokraattisesti valittujen presidenttien kanssa myös tulevaisuudessa, Pekka Haavisto sanoi.
Stubb vertasi Ukrainan sodan loppuun liittyviä rajakysymyksiä Karjalaan ja sanoi, että niistä voi päättää vain presidentti Volodymyr Zelenskyi. Lisäksi kestävään rauhaan tarvitaan hänen mukaansa turvatakuut Ukrainalle, sotarikosoikeudenkäynnit ja sotakorvaukset.
Presidenttiehdokkaat ruotivat sitä, miten Eurooppa päätyi 2000-luvulla niin riippuvaiseksi venäläisestä energiasta. Mika Aaltola huomautti, että länsi yritti manageroida Venäjää ilman strategiaa.
– Me emme kyenneet lupaustamme siitä ettei koskaan enää pitämään, Aaltola harmittelee.
Stubbin mukaan Euroopan ajatus taloudellisesta keskinäisriippuvuudesta perustui onnistuneeseen kokemukseen Ranskan ja Saksan talouksien yhteen sitomisesta toisen maailmansodan jälkeen. Tuolloin kyseinen strategia toimi, jonka vuoksi vuoksi Eurooppa pyrki 2000-luvulla eurooppalaistamaan maailmaa taloudellisella keskinäisriippuvuudella.
Venäjän suhteen taloudelliseen keskinäisriippuvuuteen nojaaminen ei kuitenkaan toiminut. Jussi Halla-ahon mukaan keskinäisriippuvuuden korostaminen muodostuikin Euroopalle pikemminkin ansaksi.
– Eurooppa lankesi Venäjän kaasuansaan, Halla-aho tiivisti.
Olli Rehn kiitteli, ettei Suomi sitonut omaa energiapolitiikkaansa niin vahvasti Venäjään kuin monet muut maat.
– Suomessa tehtiin pitkäjänteisiä ratkaisuja, jotka mahdollistivat sen, että pystyimme erkaantumaan venäläisestä fossiilisesta energiasta kohtuuttoman vaivattomasti, Rehn totesi.
