Suomen ja Viron välisen Balticconnector-kaasuputken ja tietoliikennekaapelin sabotaasin takana voi olla halu testata Natoa, Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen arvioi. Hänen mukaansa teko voi kytkeytyä myös laajempiin tavoitteisiin.
– Uhkakuvana tämä ei ole uusi, nyt se vain realisoitui. Tiedossa on ollut, että merenalainen infrastruktuuri voi päätyä hyökkäyksen kohteeksi. Varsinkin Venäjä on viime vuosina aktiivisesti kartoittanut niiden sijaintia pitkin Itämeren ja Jäämeren alueita. Tiedossa myös on, että sillä on kyvyt toteuttaa tällaisia operaatioita. Vanhanen sanoo Verkkouutisille.
Suomen valtiojohdon ja viranomaisten mukaan kaasuputken vuodon takana on ulkopuolinen toiminta. Putkesta on löydetty selkeä vaurio, jota ei voida selittää nykytiedon valossa muilla syillä.
– Tilanne on kiistatta vakava, vaikka syyllistä ei vielä voida osoittaa. Valtiojohdon tilannekuva antaa kuitenkin ymmärtää, että kyseessä ulkopuolinen sabotaasi, Vanhanen summaa.
Osa laajempaa tavoitetta?
Tutkijan mukaan Suomi on onneksi varautunut hyvissä ajoin kansallisesti tällaisiin tilanteisiin eikä syytä paniikkiin ole.
– Isompi ongelma ja huoli on edelleen, miten merenalaista kriittistä infrastruktuuria voidaan valvoa paremmin ja suojella. Toinen kysymys on, miten luodaan pelotetta ja reagoidaan jos syyllinen tiedetään tai jos se on vaikea osoittaa vaikka vahvat viitteet löytyisivätkin, Henri Vanhanen sanoo.
Merenalaisen infrastruktuurin alttiudesta sabotaasille on varoiteltu vuosikaudet. Asia on ollut esillä erityisesti Itämeren Nord Stream -putkien räjäytysten jälkeen. Venäjän alusten tiedetään operoineen putkien lähistöllä ennen niiden tuhoa. Pohjolassa on seurattu myös Venäjän alusten epäilyttävää toimintaa tärkeiden vedenalaisten kohteiden ja esimerkiksi merituulipuistojen lähellä.
Henri Vanhasen mukaan Natolla on oltava johdonmukainen vastaus kaasuputken sabotaasin kaltaisiin tapauksiin.
– Suomella on syytä korostaa tätä ulottuvuutta Natossa yhdessä muiden Itämeren valtioiden kanssa. Tästä ei saisi muodostua tapaa eikä sallitun toiminnan rajaa venyttää, muutoin riskit yhä vakavimmista tapauksista kasvavat.
Viranomaiset ja valtiojohto eivät toistaiseksi ole kommentoineet epäilyjä sabotaasin tekijästä tai motiiveista.
– Tutkinnan ollessa kesken motiivista on vaikea saada selkoa. Se voi olla halu kokeilla Naton kriisinsietokykyä tai tekijän tarve katkaista Suomen ja Viron yhteyksiä osana laajempaa tavoitetta. Kyse on joka tapauksessa vakavasta asiasta, joka on selvitettävä, ja valmiutta on syytä tehostaa. Lisää vastaavia tekoja voi vielä olla edessä, Vanhanen arvioi.