Nato-maiden Suomen ja Viron välisen Balticconnector-kaasuputken ja tietoliikennekaapelin sabotaasi on erittäin vakava asia, ja siihen pitää tutkinnan jälkeen vastata päättäväisesti, toteaa Kokoomuksen kansanedustaja ja sotatieteiden tohtori Jarno Limnéll.

– Nyt olemme poliittisesti haasteellisessa tilanteessa sen suhteen, mitkä ovat ne vastatoimet ja jatkotoimenpiteet, jos pystytään osoittamaan valtiollisen toimijan olevan tämän takana, hän sanoo Verkkouutisille.

Julkisessa keskustelussa on spekuloitu kuumeisesti, kuka on sabotaasin takana. Osa tutkijoista ja kommentaattoreista on arvellut Venäjän olevan syypää. Suomen valtiojohdon ja viranomaisten mukaan kaasuputken vuodon takana on ulkopuolinen toiminta. Putkesta on löydetty selkeä vaurio, jota ei voida selittää nykytiedon valossa muilla syillä.

– Haluan painottaa sitä, että tässä edetään jämäkällä suomalaisella pragmaattisuudella. Asiaa ei hyssytellä, mutta ennen kuin lähdetään osoittamaan syyttävää sormea mihinkään suuntaan, asia tutkitaan ja kerätään todisteet. Sen jälkeen on poliittisten johtopäätösten aika, Limnéll toteaa.

Jarno Limnell. LEHTIKUVA / MIKKO STIG

Hän korostaa, ettei halua spekuloida sillä, kuka vaurioitti kaasuputkea ja tietoliikennekaapelia.

– Mutta tämä on sellainen asia, mitä Naton puolustusministerien on syytä pohtia ennakoiden. Jos paljastuu, että tämän taustalla on Venäjä ja se voidaan tutkinnan pohjalta todistaa, niin kyse on poliittisista päätöksistä eli mitä mahdollisesti talouspakotteiden tai muiden toimien osalta Nato tulee tekemään.

Naton pääsihteerin Jens Stoltenberg totesi puolustusliiton puolustusministerien kokouksessa, että Nato vastaa päättäväisesti ja yhtenäisesti, jos kaasuputken vaurioiden todistetaan johtuvan hyökkäyksestä.

Limnéllin mukaan vastatoimet voivat olla erilaisia taloudellisia ja poliittisia keinoja sekä vetoomuksia. Hän ei halua tässä vaiheessa avata asiaa enempää.

Limnéll muistuttaa, että iskun taustalla voi olla myös ei-valtiollinen toimija, jolla on mahdollinen yhteys ja kytkentä tiettyyn valtioon.

– Näin on monesti esimerkiksi kybertoimintaympäristössä kybervakoilun ja -hyökkäysten kohdalla. Valtiot käyttävät ei-valtiollisia toimijoita erilaisten kyberoperaatioiden tekemiseen. Jos nämä ei-valtiolliset toimijat jäävät kiinni, valtiot luonnollisesti kiistävät yhteytensä niihin.

– Tämä lisää poliittista haastetta sen suhteen, ketä vastaan vastatoimet suunnataan.

Isku Nato-maita kohtaan

Merenalaisen infrastruktuurin päätyminen hyökkäyksen kohteeksi ei ole uhkakuvana uusi. Venäjän tiedetään kartoittaneen viime vuosina tällaisia kohteita Itämerellä ja Jäämerellä. Venäjän tiedetään myös omaavan kyvyt tällaisten operaatioiden toteuttamiseksi.

Nord Stream -putkien räjäytysten jälkeen kävi ilmi, että Venäjän alukset olivat operoineet putkien lähistöllä ennen niiden tuhoa. Myös Norjassa on rikkoutunut aiemmin merikaapeleita, kun venäläisalukset ovat kulkeneet niiden lähellä.

Jarno Limnéllin mielestä Kaksi asiaa tekee tämänhetkisestä tilanteesta vakavan.

– Ensiksi Suomi ja Viro ovat Nato-maita. Tämä on isku Nato-maita kohtaan, ja silloin se koskee koko puolustusliittoa.

– Toiseksi tässä on kyse kriittisestä infrastruktuurista eli energiasta ja tietoliikenneyhteyksistä, jotka ovat tärkeitä yhteiskunnan toimivuuden kannalta.

Vaikka näillä iskuilla ei ole välitöntä vaikutusta energiansaannin ja tietoliikenteen toiminnan kannalta, niin kyseessä on kuitenkin Limnéllin mukaan tahallinen isku kriittiseen infrastruktuuriin.

– Oli tekijä kuka tahansa, niin sekä Naton sisällä että erityisesti sen ulkopuolella seurataan sitä, miten Nato-maat tällaisessa tilanteessa toimivat – miten prosessit toimivat, minkälaiseen poliittiseen päätöksentekoon kyetään ja miten tämä vaikuttaa Suomen ja Viron yhteiskunnalliseen ilmapiiriin.

– Silloin selvänä yleisperiaatteena on se, että jos voidaan osoittaa tietyn tahon olevan taustalla ja kun kyseessä on isku kriittiseen infrastruktuuriin kahden Nato-maan välillä, niin kyllä siihen pitää vastata päättäväisesti.

Hänen mukaansa nyt on pohdittava tarkemmin, millaisilla vastatoimilla voidaan lähettää riittävän voimakas viesti.

– Vastatoimet pitää osata myös suhteuttaa oikein tilanteeseen, jotta tämänkaltaisia iskuja ei jatkossa tapahtuisi.

– Aina kun jotain tällaista tapahtuu, niin kannattaa ihan rehellisesti kysyä, että kenellä on kyky ja motivaatio tähän. Nyt kuitenkin edetään tukinnan kautta poliittisiin johtopäätöksiin.

Limnéll toteaa lopuksi, että Suomen poliittinen johto ja viranomaiset toimivat tehokkaasti tiedottaessaan tapahtumista pitkälle menevillä tiedoilla.

– Tämä on hieno suoritus hallitukselta ja meidän poliittiselta johdoltamme, että tähän on reagoitu heti ja nopeasti. Viranomaisyhteistyö on toiminut ja olemme olleet yhteydessä Naton pääsihteeriin ja keskeisiin kumppanimaihin. Nyt on siirrytty tutkintavaiheeseen. Nyt selvitetään, mitä putkelle ja kaapelille on tapahtunut.