Venäjän Mustanmeren laivaston paettua Krimin Sevastopolista Venäjän Krasnodarin Novorossijskiin ilmeisesti myös muut Venäjän laivastot ovat alkaneet harjoitella samanlaisia manööverejä. Itämerellä tällaiseen harjoitukseen osallistui hiljattain kaksi Projekt 22800 Karakurt -luokan ohjuskorvettia Odintsovo ja Sovetsk, jotka purjehtivat Itämereltä Laatokalle.
Kokonaispituudeltaan noin kuukauden mittaisen harjoituksen tarkka ajankohta ei ole tiedossa, koska alkuperäistä Timur Gainutdinovin raporttia siitä Venäjän puolustusministeriön Krasnaja Zvezda (Punatähti) -lehdessä ei pääse lukemaan kuin Venäjällä. Puolustusministeriön verkkosivujen uutisosio ei harjoituksesta kerro.
Harjoitus ei ole kummallinen sitä taustaa vasten, että Itämeri on muuttumassa Naton sisämereksi, jossa Venäjän merivoimien alusten ja tukikohtien elinikä voisi jäädä hyvin lyhyeksi, jos Venäjä aloittaisi siellä konfliktin Natoa vastaan. Harjoituksen syyksi ilmoitetaankin, että Laatokka on suljettu potentiaalisen vihollisen aluksilta ja pintadrooneilta ja suojattu ilmatorjuntajärjestelmin. Harjoituksesta käytettiin termiä ”kokeellinen taistelutehtävä”. Alukset tukeutuivat Laatokalla neuvostoaikaiseen tukikohtaan, joka suljettiin vuonna 2004.
Harjoitukseen osallistuneiden Kalibr-ohjuksilla varustettujen korvettien uppouma on 870 tonnia, pituus 67 metriä ja syväys neljä metriä. Ne ovat vain hieman pienempiä kuin Projekt 21631 Bujan-M -luokan korvetit, joiden uppouma on 950 tonnia, pituus 74 metriä ja uppouma 2,6 metriä. Niitä on Itämerellä kolme, kuten Karakurt-luokan aluksiakin.
Karakurt-korvetit pääsivät Laatokalle väitetysti ilman hinaajien apua, vaikka ne ovat vähemmän sopivia jokiristeilyihin kuin litteäpohjaiset Bujan-M-korvetit, jotka on erityisesti suunniteltu sisävesiväylille. Niissä käytetään vesisuihkupropulsiojärjestelmää, jonka ansiosta niillä voi ajaa vaikka yhden solmun nopeutta menettämättä ohjautuvuutta. Karakurtit ovat puolestaan Bujaneja merikelpoisempia.
Sinänsä siirtymisessä Itämereltä Laatokalle ei ole mitään erikoista. Niitä yhdistävän Nevajoen leveys on keskimäärin 400–600 metriä ja syvyys 8–11 metriä. Se soveltuu uppoumaltaan jopa 5 000 tonnin aluksille.
Nevan matalimmat kohdat, joissa veden syvyys on vain 4–4,5 metriä, ovat silti merkittävä este sota-aluksille. Esimerkiksi seuraavan kokoluokan kolme alusta Itämeren laivastosta, Projekt 20380 Steregušij-luokan korvetit, eivät enää pystyisi pakenemaan Laatokalle. Niiden keulapaksunnos ui 7,95 metrin syvyydessä. Luonnollisesti Laatokka on suljettu myös kahdelle Neutrashimyij-luokan (Projekt 11540 Jastreb) fregatille ja kahdelle Sovremennyi-luokan (Projekt 956 Sarytš) hävittäjälle.
Kuitenkin se, että Venäjän Itämeren laivasto jo harjoittelee siirtymistä Laatokalle, kertoo jotain. Antaisiko pakeneminen sille jotain merkittävää hyötyä? Tuskin, koska Laatokan etäisinkin kolkka on vain noin 215 kilometrin päässä Nato-Suomen rajasta.
