Hamasin terrori-iskut Israeliin ovat herättäneet Liettuassa keskustelua siitä, olisiko maa valmis torjumaan samankaltaisen iskun Valko-Venäjältä. Asiasta uutisoi Liettuan yleisradioyhtiö LRT.
Liettuaan kohdistuvan iskun uhka korostui kesällä, kun palkkasotilasjärjestö Wagnerin joukkoja siirtyi Venäjältä Valko-Venäjälle. Vaikka välitön uhka onkin nyttemmin laantunut, ei valmistautumisen tarve ole asiantuntijoiden mukaan kadonnut.
Ukrainassa toimiva sotilaskouluttaja Andrejus Šildiajevas painottaa, että Liettuan olisi pystyttävä torjumaan mahdollinen hyökkäys yksin. Ensimmäisten viikkojen aikana maata ei hänen mukaansa auttaisi kukaan, ja mikäli pahimpaan ei valmistauduta, olisi maa pulassa mahdollisen hyökkäyksen kohdatessaan.
– Vilna sijaitsee 30 kilometrin päässä rajasta. Menetämme puolet kaupungista ennen kuin apu saapuu, Šildiajevas harmittelee.
Liettuan parlamentin puolustus- ja turvallisuusvaliokunnan Laurynas Kasčiūnasin mukaan Liettua on laatinut suunnitelmia sellaisen tilanteen varalle, jollainen nähtiin kaksi viikkoa sitten Israelissa – ei siis täysimittainen asevoimien hyökkäys, vaan puolisotilaallisten joukkojen isku, jonka tavoitteena olisi terrorisoida väestöä.
– Olemme mallintaneet sen pahimman mahdollisen pohjalle. Rajan ylittävä isku, joka ei tähtää alueiden miehittämiseen, vaan kaaoksen aiheuttamiseen, ihmisten tappamiseen, panttivankien ottamiseen ja niin edelleen, Kasčiūnas kertoo.
Kasčiūnas näkeekin Israelin hyökkäyksessä ja Wagnerin toiminnassa samoja piirteitä.
– Se [väestön terrorisointi] on juuri sitä, mitä Hamas on tehnyt. Wagner ja Hamas toimivat erittäin samankaltaisella tavalla, Kasčiūnas huomauttaa.
Kasčiūnasin mukaan välitön reagointi iskuun olisi rajavartioston vastuulla. Tämän jälkeen alueelle siirrettäisiin poliisin ja asevoimien joukkoja, joiden tehtävä olisi eliminoida vieraan vallan joukot.
Asiantuntijat ovat kuitenkin huolissaan siitä, että maalla ei ole kaikenkattavaa puolustussuunnitelmaa. Asevoimilla on omansa, mutta esimerkiksi mahdollisen vastarintaliikkeen ja siviilien rooli on epäselvä.
Alustavia suunnitelmia on kuitenkin laaditaan kovaa vauhtia.
Esimerkiksi kunnallishallintojen korvaamista asevoimien alaisilla kommandantuureilla hyökkäyksen alkaessa on valmisteltu. Se takaisi vapaaehtoiseen maanpuolustukseen osallistuville, metsästäjille ja eläköityneille sotilaille roolin esimerkiksi partisaanien torjunnassa ja strategisten kohteiden valvonnassa.
Seuraava tavoite on luoda rajan lähellä oleviin kuntiin vastarintataistelijoiden verkosto, joka pystyisi vastustamaan mahdollista hyökkäystä.
Tärkeässä roolissa on myös kansalaisten kouluttaminen vastarintaan. Entiseltä Liettuan erikoisjoukkojen sotilaalta Aurimas Navysilta kehuja saavatkin Suomen ja Viron koulujärjestelmät sekä niiden rooli maanpuolustuksessa.
– Suomen ja Viron kouluissa yhteiskuntaa valmistetaan maanpuolustukseen. Meidänkin pitäisi ensimmäisistä koulupäivistä lähtien kannustaa nuoria miehiämme ja naisiamme pohtimaan, millaisia kansalaisia heistä kasvaa, Navys kommentoi.
